RUSKAA JA HÖLKKÄÄ

Kulunut viikko onkin ollut palauttelua kahdesta perättäisestä maratonista. Nuot viikon välein juostut maratonit saivat jalkani melko kankeiksi. Kävely oli hiukkasen vaappuvaa, kun lonkat eivät olleet oikein notkeimmillaan. Siksipä palauttelu pyöräillen on sopinut viikon ohjelmaan hyvin. Kolmena päivänä kävin noin 20 km/pv pyöräileen. Torstaina ja lauantaina sitten jo muutaman kilometrin juoksenteleen.

Tänä aamuna sitten tekikin mieli lähteä Oulaisiin Ruskahölkälle, kun ajatuksena oli että saisi väliin vauhdikkaampaakin juoksua. Mun sarjan matkana oli 7 km, joka on tällaiselle maratoniin tottuneelle juoksijalle kuin pikamatka. Mutta just tällaista juoksua kaipaakin, kun yksin lenkillä juostuna ei tahdo tulla otettua riittävän tehokkaita harjoituksia.
Olihan se raskas juoksu, kun maastoakin siellä hiukkasen löytyy. Lähtö tapahtui Honkamajalta. Aluksi oli pitkä alamäki soratiellä ja heti kohta alkoi asfalttiosuus ja loiva pitkä nousu. Aloittelin tuon alun vähän tarkoituksella voimia säästellen, joten näin kuinka oman sarjani pari kilpasiskoa otti minuun kokoajan pientä eroa. Pitkän nousun alkupuolella sain heistä toisen kiinni ja ohitettua. Sitten oli juostu jo kolme kilometriä ja reitti kääntyi jälleen soratielle, mitä olikin sitten loppu matka. Tuossa vaiheessa pystyin kiristämään vauhtia ja sain pian myös toisenkin kilpasiskon kiinni. Pikkuhiljaa kuulin takana tulevat askeleet yhä kauempana ja kauempana. Niittyjen läpi juostiin takaisin kohti Honkamajaa. Loppumatka tuntui olevan nousevaa ja vielä se viimeinen uuvuttava nousu sitä samaa mäkeä, jota oli alussa lasketeltu alas. Siinä vauhti tuntui hyytyvän ja väri pakenevan kasvoilta ;) Maaliviivan ylitettyä olin tullut N50 sarjan ykköseksi ajalla 31.52.
Kaikkinensa olin erittäin tyytyväinen juoksuuni vaikka ei se helppoa ollut. Mutta eihän se saa ollakkaan, jos kilpaa juostaan... Samalla olin positiivisesti yllättynyt palautumisestani. Ilmeisesti kuulun niihin, jotka palautuvat suhteellisen nopeasti rasituksesta. Vaikka vasta viikon päivät oli kulunut edellisestä maratonistani, niin pystyin parantamaan viime vuotista Ruskahölkän aikaa lähes minuutin (57 sek).

Pitää koittaa tässä käydä syksyn aikana vielä ainakin Haapajärvellä Kaunistolla juoksemassa 7 km kisa. Se ehtii ainakin olla ennen seuraavaa maratonia. On se jotenkin erilainen tunne tuollaisen lyhemmän matkan jälkeinen maaliin tulo verrattuna maratonin maaliin tuloon. Molemmat omalla tavallaan tuntuvat rankalta, toisessa elimistö/hengitys kovilla ja toisessa lihaksisto/kroppa, ainakin mulla menee näin.