keskiviikko 3. tammikuuta 2018

ONNELLISTA JA LIIKUNNALLISTA ALKANUTTA VUOTTA

Kaikille teille tahdon toivottaa onnellista ja liikunnallista vuotta 2018!
Tämä olkoon myös oma tavoitteeni. LUV 2018 on jälleen pyörähtänyt käyntiin. Eli viikon verran kerätään liikuntatunteja eri lajeista ja ilmoitellaan ne LUV-projektin vastuuhenkilölle Onni (Cosmos) Vähäaholle. Nivalan Polku ry taitaa olla järjestävä taho ja linkki sinne löytyy heidän sivuilta että Onnin omilta sivuilta - Cosmos juoksee ja kirjoittaa blogista.

Joulun ja uuden vuoden välisen viikon lomailin ja tuolloin sainkin keräiltyä jo hiihtokilometrejä ihan mukavasti. Ollaan saatu tähän omalle kylälle todella hyvä valaistulatu. Kylällä on ollut meneillään hanke, joka on saanut rahoitusta myös muualta ja talkoilla sitä on edistetty voimakkaasti. Koululle on tullut toimiva piha, jossa lapsille on erilaisia vempaimia ym. Lisäksi on laitettu uusi jääkiekkokaukalo ja pulkkamäki sekä sinne yhteyteen laavu. Mutta itseäni eniten lämmittävä uudistus on tullut tuon pururatan myötä. Ensinnäkin se on saanut lisää pituutta, joten se on nyt lähes kolme kilometriä (2,75 km tarkalleen ottaen), sitten siihen on ajettu runsaasti uutta kuoriketta peitoksi ja märiltä paikoilta johdettu vedet pois. Baanaa levitetty ja valaistus on nyt ledeillä, joten kyllä näkee hiihdellä ja valot on heti kirkkaat syttyessään :) Radalle on tullut pituuden myötä myös tiukkaa ylämäkeä ja minun laskutaitoni huomioiden yksi haastava alamäki lisää. Tuossa kyllä kunto kohoaa, kunhan vaan ahkerasti jaksaa kulkea.
Tekaisinkin kotoa suoraan oikoladun sinne, niin ei tarvitse autolla mennä tai saati sitten monoilla tietä pitkin lipsutella. Vain 700m tulee matkaa valaistulle ladulle, että jo on kumma jos ei tästä saa itseään sinne liikautettua. Hyvin olen kyllä tähän vuoden aikaan nähden jo hiihtokilometrien määrää saanut alulle, jos vertaa edellisiin talviin. Uutena vuotena meni 200 km rikki ja nyt oon jo kahdesti ehtinyt käydä senkin jälkeen ladulla.

Juoksupuoli tahtoo olla tällaisina hyvä lumisina talvina vähäisempää. Niinpä nytkin juoksulenkit ovat olleet lyhyitä ja useasti vain hiihtolenkin päälle muutama kilometri jalkojen opettamista juoksuun, että eivät unohda kokonaan miten se tapahtuu.
Harjoitusohjelmaa laadein siten, että pyrkisin käymään kolmena päivänä vähän juoksemassa ja muuten hiihtäisin. Hiihtolenkit olisivat niitä pidempiä, mutta juoksu pitäisi pitää ohjelmassa, jotta jalat tottuvat siihenkin. Tulee muuten keväällä shokki jaloille, kun hiihdon päälle alkaa tie kutsua.
Kuntosali on myös aloitettu ja jalkalihasten vahvistaminen sitä kautta. Ja tokihan sitä uudelle vuodelle aina pitää yrittää petrata ruoka- ja unirytmiäkin sekä niiden laatua.
Hups, elikkä nukkumaan, kun tuo kello taasen kiitää...