torstai 30. tammikuuta 2014

HELMIMARATON LÄHESTYY

Hiukkasen meikäläistä hirvittää nämät pakkaset ja tuo äärettömän kylmä tuuli. Nimittäin kaksi yötä enää ja sitten olis Helmimaratonin aika. Tänäänkin oli niin jäätävän kylmä tuuli, samoin eilen. Tuuli tuntui menevän luihin ja ytimiin saakka. Muutapa ei ole muutamaan päivään ulkona tarennut olla kuin autoon pikaisesti hilipasta. Katselin Forecan sääennustetta lauantaille. Pakkasta reilu -10 ja tietenkin tuulta 4m/s, joten sehän tuo pakkasasteita roimasti lisää. Täytynee huomenna käydä kaupasta jotain suojusta kasvoille katselemassa vai auttaisko tuohon vanha kunnon Vitalis :)
Tämän maratonin ku sais juostua, niin sitten seuraavissa ei varmaan enää pakkanen suuremmasti kiusais. Maaliskuulle onkin suunnitelmissa se hallimaraton ja sitten huhtikuussa on varmaan päivät jo melko lämpimiä. Pitää nyt levätä ja kerätä lauantaille vararavintoa (sehän lämmittää). Huomenissa jos kävis viel illalla vetämässä vuorostaan Kipinän jumppatunnin ja se ois sit siinä.

maanantai 27. tammikuuta 2014

NAISENERGIAA

Kylläpä se tuo aika on hyvää kulumaan. Taas mennään jo maanantaita. Perjantai oli Kipinän jumppa ilta ja sitä ennen kävin Pirjon kanssa siihen alle muutaman kilsan juoksenteleen alkuverkaksi. Jumpassa olikin tosi kivasti porukkaa ja liikettä saatiin Leilan johdolla tällä kertaa.
Lauantaina meillä kokoontui sitten Naisenergiaa juoksun merkeissä. Oltiin saatu kokoon 15 naisen porukka ja aluksi käytiin tuo vajaan 5 km "Piimätien lenkki" hölkytteleen. Sitten tultiin meille kahvittelemaan ja keskustelemaan tulevasta. Tarkoitus ois porukalla kokoontua kerran kuussa ja tehdä aina jonkinlainen juoksu- tai joku muu harjoitus. Motivoidaan ja innostetaan toisia liikkumaan, koska se on monille porukalla kivempaa ja helpompaa. Suunnitellaan myös yhteisiä juoksutapahtumiin osallistumisia. Ja tähän joukkoon ehtii vielä hyvin mukaan, jos kiinnostaa. Ei vaadi mihinkään urheiluseuraan kuulumista, vain ja ainoastaan pitää olla kiinnostunut juoksusta.
Lauantai -illan ratoksi kävimme pitkästä aikaa tanssahtelemassa Kärsämäen Katajalla. Mutta siellä isossa salissa oli niin kylmä, että sinne meinas aivan paleltua. Karaoke puolella juuri ja juuri tarkeni, kun oli villatakkiin sonnustautunut. Kotiin ku pääsi, niin joutui vielä kuumat teet keitteleen, että oikein kunnolla lämpeni ja sai unen päästä kiinni.

Sitten sunnuntai aamuna oltiinkin jo reippaina valmiina kympin testijuoksuun. Pakkasta ei ollut kuin -5 astetta, mutta tuuli oli melko navakka, mikä lisäsi pakkasen purevuutta melkoisesti. Tämän tunsi paluumatkalla, kun viiden kilometrin jälkeen käännyttiin takaisin ja alkoi tuulla vastaan. Kipinän testikympit juostaan aina Karvoskylällä. Koulun tuntumasta lähdetään Makkaratietä Pahkaperän suuntaan ja siinä voi juosta joko 5 km tai sitten 10 km. Oma aikani parani viime kuisesta vajaan 20 sekuntia, ollen lopulta 48.52. Sittenpä iltapäivällä sainkin ystäväni tekemänä jalkahieronnan. Tämä osaltaan valmistaa minua taasen tulevaan maraton koitokseen. Eli tulevana lauantaina pitäisi juosta tämän vuoden toinen maraton. Kipinän järjestämä Helmimaraton on saanut sen verran osallistujia, että se järjesteään.
Tämän viikon voiskin ottaa sitten melko rauhallisesti ja keräillä lauantaille voimia. Tänään piti kuitenkin käydä Karvoskylän naistenjumppassa tekemässä kunnon vatsatreenit.

torstai 23. tammikuuta 2014

TURPEETA VAIHTEEKSI

Tänä aamuna heräsin naama turvoksissa ja alahuuli niin kuin siihen olisi pistetty muutama annos liikaa botoksia. Aamukahvit valuivat pitkin leukaa. kun en osannut niin paksuilla huulilla hörppiä. Tunsin myötätuntoa halvauspotilaita kohtaan siinä, kun talouspaperi suupielessä kahviani yritin ryystää. Siis kotiin jouduin jäämään täksi päiväksi, kun eipä sillä naamalla ihmisten ilmoille kehdannut lähteä.
Niin on tullut sitten koko päivä vietettyä neljän seinän sisällä. Toki ulkona nyt on ollut taasen niin pakkastakin, etteipä sinne ole mieli tehnyt. Ikkunasta katsottuna näytti kivalta, kun aurinko paisteli kirkkaana. Päivällä koitin taasen selvitellä tuota allergisen reaktion aiheuttajaa. Sitä oon yrittänyt jo useita vuosia saada selville. Allergiatestit kun eivät ole tuottaneet tulosta, niin se on sitten jäänyt oman seurannan piikkiin. Sen verran olen jo saanut selville, että kyllä se on jokin lisäaine ja ilmeisesti vieläpä väriaine. Ja eiliset syönnit oli sen verran vähäisiä tai ei vähäisiä, mutta ainevalikoima oli vähäinen. (Johtuen meidän herkuttomasta tammikuusta), joten nyt sitten tulin siihen tulokseen, että eilinen currylla maustettu ruoka sen sai aikaiseksi. Yleensä mulla on epäiltyjen listalla ollut karkit, jotka kyllä mulle kelpaavat laidasta laitaan.
Ja löytyihän se samainen aine siitä currystakin, mitä olen epäillyt. Eli siinä oli kurkumaa. Ja tästähän uutetaan kurkumiinia, josta valmistuu väriaine E100. Tätä käytetään keltaista ja oranssia väriä tuomaan ja sitä on paljon mm. hedelmäkarkeissa. Sitten jostakin jo aiemmin luin, että ne joilla on tulehduskipulääkkeille allergiaa, voivat myös reagoida tälle E100:lle. Ja minähän turpoan niin maan perusteellisesti esim. Buranasta, Disperiinistä ym. "Harmikseni" löysin listan tuotteista, joissa ainakin on käytetty E100. Ja siinä oli kyllä monta sellaista tuotetta, joita olen käyttänyt. Karkkeja Kaatissäkistä lähtien, kakkuja ja keksejä, Kariniemen currymaustetut kanafileet ja paljon muuta. Eli nyt karsiutuu meikäläisen karkkivalikoima radikaalisti. Onneksi Polly-karkit eivät olleet siinä listassa.
No, sain minä sitte tälle päivälle tehtyä sellaisen kevyen kuntosali treenin kuitenkin. Sillä nyt ei voi juurikaan kehuskennella, mutta kuitenkin pientä liikettä tuli. Jospa huomenna olisi kaikin puolin parempi päivä :)

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

IHANA AURINKO

Tänään olikin Kipinän yhteislenkki ja minulla vetovastuu. Aamulla ylös noustessa oli vielä pakkasta reilu -22 astetta. Mutta onneksi se tipahti kolme astetta ennen kuin lenkille lähdin.
Kyllä se on kova homma tämä pakkasessa lenkille lähteminen. Vaatekertoja toisen päälle ja välillä pukiessa tulee niin hikikin. Ja just ku oot lähdössä huomaat vielä jotain oleellista puuttuvan. Niin sitä juotavaakin pitäis lämmittää... Ja eteisessä huomaa vielä, ettei näin ohuvilla sukilla tarkene, eiku villasempaa vaihtamaan. Yritinpä jopa lähteä nastattomilla kengillä liikkeelle, mutta parin sadan metrin juoksun jälkeen totesin ne niin liukkaiksi että piti vielä lähteä nekin vaihtamaan Icebuggeihin. Vihdoin olin suhteellisen valmis juoksuun.
Pakkanenko lie porukan harventanut. Saimme Leilan kanssa kahden juoksennella ja ihastella kaunista auringonpaistetta. Pakkaslunta välillä sateli, mutta juoksusää oli kuitenkin hyvä. Vaatetusta oli sopivasti, lukuun ottamatta sormien palelemista. Mikä nyt ei todellakaan ole uusi asia meikäläiselle. Leilalla oli vastaavasti sormet hiessä ja hän olisi minulle jo kintaansa vaihtanutkin, mutta totesin sen aivan turhaksi toimenpiteeksi useamman kymmenen vuoden kokemuksesta. Kyllä sillä tuolla auringolla on suuri vaikutus, niin tuli hyvä mieli ja heti tuntui että talven selkä on taitettu.
Leila jäikin sitten Karvoskylän koululle, josta oli matkaan lähtenytkin ja hällä oli auto siellä. Matkaa oli juostu siihen 25 km. Itse juoksin mutkan kautta kotiin, jotta sain täyteen 30 km. Aah, se saunan lämpö tuollaisen pakkaslenkin jälkeen, on se poikaa.
Tulipahan nyt sitten testattua tuota kylmemmässäkin säässä juoksemista, jos vaikka sattuu sille helmikuun maralle kovakin pakkanen.

lauantai 18. tammikuuta 2014

KÄRVISTELYÄ

Tämä tosiaankin on sellaista kärvistelyä. Meinaan ennen kaikkea sitä, kun pakkanen huitelee yli -20 ja sillai. Tällaiselle ihmiselle, jota haikara on ollut viemässä sinne missä vaan kaislahameet päällä hillutaan ja onnettomasti sen ote on lipsahtanut ja minä oon tippunut näin kylmän maahan kuin Suomi, niin pakkaset ja talvi tuntuu tosi kovalta.
Eilen en edes ajatellut lähteväni tuonne pakkaseen lenkille vaan kävin töiden jälkeen juoksemassa juoksumatolla. Alkuverryttelyn jälkeen tarkoitus oli ottaa 5 x 1km reippaat vedot, mutta kun ne ottivat niin koville meinasin luovuttaa kolmeen. Onneksi työkaveri kävi siinä tsemppaamassa ja niin sain kuin sainkin ne viisi vedettyä. Ja kylläpä hiki virtasi.
Tänään olikin sitten se Kipinän jumppailta. Pukeuduin lämpimästi ja kävin kokeileen juoksua pakkasessa muutaman kilsan ennen jumppaa. Marjatta vetikin vaaativan jumpan. Kyllä siinä sai yrittää kaikkensa, että taipui niihin liikkuvuusosioihin.
Tarttee nyt kyllä minunkin ryhdistäytyä ja yrittää tehdä noita lenkkejä pakkasessa, jotta tottuis edes vähän näihin. Sillä eihän sitä tiedä millainen pakkanen on helmikuun maratonilla. Helmikuun maraton päivä on ilmeisesti heti 1. päivä lauantai ja maraton on Kipinän oma Helmimaraton. Maraton toimikunta ei vielä ole kyllä ilmoitusta siitä tehnyt, mutta näin olen kuullut. Toinen vaihtoehto helmikuun maratonille ois tietenkin joku hallimaraton, joka mulle soveltuis paremmin. Mutta niiden hankaluus on siinä, että ne ovat melko kaukana täältä.

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

KEVÄTTÄ KOHTI

Selkeästi päivän pitenemisen jo huomaa. Aamusta sitä en vielä ole niin huomioinut, mutta kun töistä lähtee neljän jälkeen niin on jopa vielä hiukan valoisaa. Varsinkin näin aurinkoisena päivänä, kuin tänäänkin.
Eilinen ilta meni pakkasta pakoillessa sisällä, joten se oli sitten kuntosaliharjoittelun vuoro.
Tämä päivä näytti olevan illan osalta pyhitetty taasen jäsenkorjaushoidoille, joten piti olla aamusta reipas ja tehdä päivän kevyt lenkki ennen töiden alkamista. Pakkasista ja pimeästä johtuen kävin juoksumatolla hissutteleen vaivaiset 6 km. Onhan sekin parempi, ku ei ollenkaan. Kyllä sitä vaan on sitten töissä paljon virkeämpi, kun saa aamulla jonkinlaisen liikuntasuorituksen puristettua. Tämä tuli kesällä todettua useasti, kun vain viitsi polkea pyörällä töihin. Ja varsinkin ulkoilmassa tehty liikkuminen virkistää aamun.
Nyt on ilmoittauduttu sitten jo Kokkola City Run-tapahtumaan http://www.kokkolacityrun.fi/. Oltiin työporukalla siellä viime vuonna ja se oli tosi mukava tapahtuma, joten eiku uusiksi tänä vuonna. Ilmoittautumismaksut nousevat pikku hiljaa kohti kevättä. Tänään pääsi vielä halvempaan hintaan. Tuo juoksu on perjantaina 9.5.2014 ja matkoja löytyy 7 km, 14, km, 21 km ajanotolla sekä ilman.

maanantai 13. tammikuuta 2014

KOIRAILUA

Maanantaiaamu ja yllättäen pääsin ylös suuremmin kelloani torkuttamatta. Itseasiassa olin jopa reipas ja tein kuntosalitreenin yläkropalle ennen töihin lähtöä. Nämät aamutreenit on mulle todella harvinaisia, koska oon NIIN aamu-uninen. Tuon tuosta teen itselleni lupauksia, että parannan tapani ja lopetan sen torkkunäppäimen painelun aamuisin ja sinkoan ensi soitosta ylös. Näkis vaan sen aamun :) Ja uuden vuoden lupauksena tein mm. sen, että ainkin yhdelle Onnin aamulenkille vääntäydyn vaikka silmät ristissä.
Onhan se ihana :)
Töitten jälkeen olikin sitten tyttäreni koirien ulkoilutus. Tämä on minun maanantai-iltapäivien homma. Ennestään siellä on kaksi koiraa ja nyt sinne on tullut myös uusi pikkupentu, joka kaipasi myös hoitoa  ja huolenpitoa emännän ollessa vielä töissä. En mikään suuri koirien ystävä ole, mutta ainahan pennut ovat suloisia. Tunnustaudun enemmän kissaihmiseksi.
Koirien ulkoilu -19 asteen pakkasessa jäi suhteellisen lyhyeksi ja siitä ehtikin sitten vielä hyvin Karvoskylälle naisten jumppaan. Jumppa olikin kunnon hikitreeni, mikä teki oikein terää ja herätteli kehon "juhlakauden" jälkeiseen arkeen :)

Pikkuinen meni isomman turvaan.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

SUNNUNTAIN PITKÄ

Niin sitä saatiin pakkaset tällekkin talvelle. Ja kylläpäs se lauantaina tuntuikin kylmältä, kun oli 16 astetta pakasta ja melko navakka tuuli. Lauantaiksi suunnittelema juoksulenkki pakkassäässä kääntyikin juoksumatolle. Eihän tämä vilukissa mihinkään ulos tarennut ja kun sopivasti olin tyttären luona käymässä, niin siinä paluumatkalla kävin sitten saunahiet juoksumatolla hankkimassa.

Mutta tänään oli sitten pitkän lenkin vuoro. Ja sehän tunnetusti juostaan säästä riippumatta. Toki kilometrimäärät vaihtelevat säitten mukaan. Pakkasmittari näytti 12,5 astetta ja tuulta oli jonkin verran.
Kärsämäelle oli sovittu tämän päiväinen lenkki Hilkan ja Arton luokse. Lenkkiporukka pieneni kolmeen naisjuoksijaan vaikka vielä perjantaina meitä oli aikomuksissa lähteä ainakin kahdeksan juoksijaa. Erinäiset esteet kutistivat porukan pieneksi. Hilkka oli suunnitellut meille mukavan reitin, mikä kierteli rauhallisilla teillä. Tuuli paikoin otti kovastikkin kasvoihin, mutta muutoin minä ainakin tarkenin hyvin, mitä nyt käsiä paleli, mutta niitähän palelee aina. Olenkin sanonut, että sellaisia kinttaita tai lapasia ei ole vielä keksittykkään, missä minun sormet tarkenisivat. Luulin kerran sellaiset jo löytäneeni yhdeltä pohjoisen reissulta. Lapasessa oli lämmin fleesevuori, tuulenpitävä kangas välissä ja päällyskerros neulottu oikein paksusta pörröisestä langasta, mutta eihän niilläkään tarennut vaikka laittoi vielä toiset lapaset sisäänkin.
Matkaa tälle lenkille kertyi rapiat 22 km. Lenkin päätteeksi saikin kaivaa autosta lämmintä mehua ja voi kun se maistui hyvälle. Olipas sitten mukava tulla kotiin ja mennä saunan lämpöön rentoutumaan ja lämmittelemään. Saunan jälkeen upposikin jo taasen pari kupillista kuumaa teetä ja muutama ruisleipä viipale sekä raejuustoa sekä tonnikalaa melkoinen määrä. Noilla eväillä varman jaksaa siihen asti kunnes lähdetään mieheni kanssa käymään "ulkona" syömässä ja siitä sitten velipojalle kylään.


Lenkin jälkeen kisukin saa osansa.

perjantai 10. tammikuuta 2014

JUOKSUASKELIA

Tämä perjantai olikin kiireinen päivä. Itse työpäivä oli viikon lyhin. Mulla on perjantaisin työajan lyhennys, joten silloin yleensä pääsen kahden jälkeen töistä. Niin tänäänkin.
Töistä tullessa toin samalla itselleni hoidettavan. Eli kun nyt opiskelen tuota Kalevalaista jäsenkorjausta, niin siihen tarvitsee olla aina kurssien välissä useampia hoitoja tehtynä. Melkein samasta ovesta, kun tämä asiakas lähti, tulikin seuraava. Tämä oli minun kurssikaveri Haapajärveltä. Nämä  kurssikavereiden kanssa tehtävät hoidot ovat sinällänsä todella antoisia, kun voi hyödyntää yhteistä tietoa ja toinen pystyy sanomaan miltä otteet tuntuu.
Sittenpä ei oikeastaan ehtinyt kuin vesilasin hörpätä (tai olis ehtinyt vähän syödäkkin, mut ei kannattanut) ja sai alkaa laitteleen jumppavaatteita kassiin ja juoksukamppeita päälle. Lakeuden
Kipinän jumppa/tekniikkaharjoitukset ovat perjantai iltaisin klo 20 Haapaperän koululla. Tätä ennen kävin juoksulenkin Haapaperällä. Lenkki jäi kyllä vain 5 km mittaiseksi aikapulasta riippuen. Tänään kuitenkin sain sen aikaiseksi, ensimmäisen juoksulenkin maran jälkeen. Tarkoitus on kyllä ollut käydä jo keskiviikkona ja torstainakin, mutta aika on kummasti hurahtanut muissa hommissa. Jospa huomenna pääsis jo taasen rytmiin.

torstai 9. tammikuuta 2014

NEULOMUKSIA PAKKASPÄIVIEN VARALLE

Tammikuun alku on sitä aikaa kun minulla tulee aina yksi ikävuosi lisää. Elmon päivä on hyvä valinta syntymäpäiväksi. Hieman myöhästyneet onnittelut myös sukulaisjuoksijalleni Leenalle, joka myös täytti vuosia samaisena päivänä.
Minua vilukissaa onnisti, kun ystäväni Leila oli neulonut miulle ihanaiset ranteenlämmittimet. Kelpaa siinä nyt pakkasten tulla. Sävykin oli niin sopiva, varsinkin tuon minun harjoituspäiväkirjani kanssa :)
 





Ja sitten itse piti neuloa Tykkööseen mentäessä autossa vimmatulla kiireellä valmiiksi säärystimet, että sai ne pukea juoksun ajaksi nilkkoja lämmittämään. Tällaiset niistä tuli.


Näköjään on juoksijalla (ainakin tällä) joku varpaan kynsi aina mustana. Ei tahdo muistaa noita kynsiä leikata riittävän usein, niin ehtivät aina painaa sen verran.

maanantai 6. tammikuuta 2014

Vuosisuunnitelman osa 1: TYKKÖÖN LOPPIAISMARATON

Nyt paljastuu minun tämän vuoden erikoissuunnitelmani.

Aloin viime kesänä miettimään, että miten sitä itseään haastaisi tulevalle vuodelle ja millaisia tavoitteita asettelisi.
Netistä bongasin jonkun englantilaisen naisen, joka oli juossut vuoden jokaiselle viikolle yhden maratonin. Pikku hiljaa mielessä alkoi muhimaan ajatus useamman maratonin juoksemisesta vuoden aikana. Tietenkin edellyttäen sen, että mitään vammoja ei vuoden aikana tulisi, jotka estäisivät juoksemisen.
Totesin, että minulle todella haastava tavoite olisi maraton kerran kuussa vuoden 2014 aikana. Se olisi sellainen tavoite, mihin minun voimavaroillani ja kunnollani ehkä kaiken mennessä nappiin pystyisin. Niinpä aloin kyselemään, että josko löytyisi urheiluseurastani (Lakeuden Kipinä) joku yhtä "höynähtänyt" minulle kaveriksi tätä toteuttamaan.
Aluksi puhuin asiasta Kopolan Hilkalle, mutta hän ei siitä innostunut. Meinasi, että on se liian usein jos kerran kuussa. Sitten keksein, että onhan seurassa ainakin yksi yhtä yllytyshullu kuin minäkin olemassa. Ja oikein arvattu. Kun Kopolan Leilalle asiasta kerroin, niin heti alettiin katseleen, että missä milloinkin pystyisi maratonin juoksemaan. Siitä se lähti.
Talvikuukausille vain on melkoisen hankala löytää maratoneja. Pitää joko halliin mennä juoksemaan tai ainakin tuonne Etelä Suomeen.

Ja nyt eilen 5.1 oli se meidän ensimmäinen koitos tälle brojektille. Kerronpa vähän miten se meni ja laitan muutaman kuvan (tai ainakin yritän saada laitetuksi) :)

Kisaa edeltävänä päivänä eli lauantaina ajeltiin Kankaanpäähän yöksi. Lämpöasteita näytti mittari kotoa lähdettäessä ja niin oli ennuste myös maratonpäivälle, että noin +2 tulisi olemaan. Vähän ennen Kankaanpäätä kuitenkin alkoi satelemaan lunta ja pian olikin maa valkoisena.
Seuraavana aamuna noustiin ajoissa aamupalalle ja lähdettiin sitten kohti maratonpaikkaa eli Jäminjärven Tykköönkylää, jonne oli noin puolen tunnin matka. Minä ja Leila oltiin ennakkoilmoittauduttu jo hyvissä ajoi. Mukana oli myös Hilkka, joka innostui lähtemään kans ja hänen piti ehtiä jäki-ilmottautuneena paikalle tuntia ennen kisan alkua. Huoltajana meillä oli sitten seuran pj eli miun avokki Tapio.
Reitti oli aika loskainen. Olihan se aamulla lanattu ja hiekoitettu, mutta kokeillessa se tuntui melko liukkaalta. Siinä sitä sitten mietittiin millä kengillä juostaisiin. Minä ja Leila tehtiin vielä 5 min ennen lähtöä viimetingan vaihdos nastoihin, Hilkka päätti juosta taviksilla. Matkalla huomasin, että joillakin rapisi nastat alla ja toiset lipsutteli ilman. Juoksun aikana lumi suli aika paljon ja soraosuus muuttui melko pehmeäksi. Välillä sateli vettä. Raskasta oli tuolla reitillä juosta. Itse suunnittelin, että pystyisin tekemään sellaisen pitkän lenkin, joka kiihtyisi loppua kohden. Juostavia kierroksia oli kahdeksan. Näistä kaksi viimeistä ei enää kiihtynyt, viimeinen jopa hieman hiipui (: Mutta kaikkinensa tyytyväinen olen tuohon suoritukseen. Tavoite oli päästä 4.10 ja loppuajaksi tuli 4.05.14. Leila alitti myös oman tavoitteensa. Hilkka hieman jäi omasta tavoitteestansa, kelin ollessa niin raskas. Kaikki kisasimme N50 sarjassa. Hilkka vei voiton 4.00.32 ajalla ja minä olin sitten toinen. Leila oli sarjan viides ajalla. 4.47.35. Sitten väsyneinä mutta onnellisina ajelimme kotia kohti miettien jo seuraavan kuun maratonin juoksemista.
Tapahtumassa tuli juteltua paljon muiden juoksijoiden kanssa ja tehtyä myös uusia tuttavuuksia. Team Raholan Anulta terkkuja Kipinäläisille tutuille.




Tässä rapsutellaan päätä ja mietitään vielä kenkävalintaa.
 
                                                            



Lähtöhetkellä vielä naurattaa.
 

 


Palkinnot jaettu. Oikealla Hilkka, keskellä minä ja vasemmalla Helena Santamäki.
 

Jes, taisin onnistua laittamaan kuvatkin :)

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

BLOGIN ALOITUS

Tänään sai alkunsa tämä blogi. Huh, miten monta hikipisaraa ja rumaa sanaa tämä aloitus vaatikaan. Ilman perheenjäsenteni apua tästä urakasta en olisi selvinnyt ollenkaan. Joten suuri kiitos heille! Paljon tässä on vielä muokkaamista, mutta alkuun pääsin. Jospa tässä samalla nämät minunkin tietsikan käyttö taidot hieman kehittyisivät.
Mutta nyt sitten olisi minulla tarkoitus kirjoitella tänne tekstejä fiilisten mukaan ja kertoa tulevasta vuodesta. Vuodelle 2014 onkin minulla erikoissuunnitelmia, joten siksi tätä blogiakin aloin pitämään että saan tänne tämän vuoden tallentaa. Suuri mahdollisuushan on, ettei kaikki mene suunnitelmien mukaan, mutta sille ei sitten mahda mitään jos näin käy. Kirjoittelen joka tapauksessa :)