tiistai 1. joulukuuta 2015

PIMEYDESSÄ

Nyt on kyllä edelleen niin pimeää. Ja se lumi toi hetken valkeuden, mutta eipä sitä montaa päivää riittänyt. Juoksulenkille ei oikein tahdo viitsiä tuonne pimeään lähteä. Mutta oon kuitenkin yrittänyt vähän pakottaa itseäni kuitenkin edes pikku lenkille.

Viikonloppu meni Rukalla maailmancupia seuratessa ja siellä kävin lauantaina saunalenkin juoksemassa pikkusen rankemmassa maastossa kuin täällä kotinurkilla. Sunnuntai-iltana kotiuduttuamme meillä oli urheiluseuran syyskokous ja sen jälkeen lähdettiin vielä Hilkan kanssa iltalenkille. Pakko oli ajaa ensi tuonne Haapaperälle valoihin, että jotenkin näki juosta. Kympin lenkki saatiin aikaiseksi.
Tänään sitten järjestin itseni aamulla töihin niin, että sain juosten tulla pois. Enpä vaan siinä aamutohinassa muistanut, että sehän on jo pimeää puoli viiden aikaan.  Kun töistä lähdin, niin huomasin, että eihän mulla ole heijastinta minkään moista, eikä otsalamppua. No Haapaperän laitamille saakka näkee juosta katuvaloilla, mutta sitten on vielä matkaa reilu 6 km pimeää taivalta.
Onneksi työmaalta löytyi taskulamppu, johon löytyi vieläpä toimivat patteritkin. Tuon sitten tungin taskuuni ja kaivoin sen sitten Haapaperän laitamilla esiin. Hieman meinasi isolla tiellä pelottaa, kun oli niin kova liikenne, mutta onneksi sitä tietä ei tarvinnut mennä kuin 3,5 km. Koitin lamppua siinä juostessa heilutella sekä edestä, että takaa tuleville, kun olin muuten niin näkymätön. Hengissä selvisin kotipihalle saakka. Jahas, mutta sitten pitikin vielä selvitellä itsensä sisälle, sillä meilläpäs ei sattunut kukaan olemaan kotona ja ovet olivat tietenkin lukossa. Itse olin tietenkin unohtanut kotiavaimet työpaikalle repun taskuun, eikä meillä ollut vara-avaintakaan missään.
Onneksi kuitenkin olin puhelimen mukaani ottanut ja sainkin Tapion sillä kiinni. Kokoustamassa olivat, mutta onneksi kuitenkin omalla kylällä. Joten ei tarvinnut sitä avainta ihan maailman ääristä lähteä hakemaan vaan pääsin ainoastaan pikku lisälenkillä. Hiukkaisen ketutti, kun jouduin vielä tuonne pimeän päähän lähtemään vesilätäkköjä väistelemään, mutta eipä siinä muukaan auttanut, jos meinasi sisälle suihkuun päästä. No tulipahan hyvä lenkki, reilu 17 km.

Lämpimän suihkun jälkeen istahdin koneelle katselemaan, millaisia heijastavia juoksutakkeja löytyisi. Ja se hyvä otsalamppu on edelleen ostamatta. Oisko jollakulla hyviä ehdotuksia kevyestä ja toimivasta juoksijan "otsallelle" sopivasta lampusta?

Tällaisen heijastavan Puman takin löysin ja värejä oli useampia.

2 kommenttia:

  1. Meilläpä on semmoset juoksukoulusta saadut hyvät heijastin liivit ;) tosin niitä on vaan kaks ja nykyisin nuorisokin ilokseni hakee hanakasti heijastimiä päälleen. Hieno on kyllä tuo puman näkyvä takkikin. Tulipa sulle pitkästi lenkkiä :D

    VastaaPoista
  2. Pisin lenkki pitkään aikaan :) Täällä havaittu sama homma, että nuoretkin haluaa näkyä tien päällä. Mullakin on sellainen juoksukoulun heijastinliivi ja se on ollut tosi ahkerassa käytössä useamman talvikauden ;) Tuota takkia katsellut sen vuoksi, ettei tarvitsisi niin montaa kerrosta päällekkäin.

    VastaaPoista