tiistai 10. maaliskuuta 2015

KESTOHANGILLA

Voi tätä kevään riemua. Toisaalta on kyllä hiukan harmillistakin, kun nuot lumet näyttää loppuvan ihan yks kaks. Toissa viikolla vielä näytti, että sitä sais jonkin aikaa hiihdellä aurinkoisilla hangilla, mutta nyt joutuu etsimään, että mistä vielä kelvollisen hiihtoladun löytää.
Kelvollinen latu oli vielä viime lauantaina golfeilla, jossa hiihdimme Kipinä cupin pitkän perinteisen kisan. Tuo kisahan oli alun perin tarkoitus hiihtää 20 km lenkkinä Aurinkoladulla, mutta eipä siellä ollut enää kelejä. Kolmena lenkkinä hiihdettiin, joten matkaa saatiin semmoiset 20,5 km, kun yksi lenkki on pikkuista vaille 7 km. Ja keli oli mitä liukkain. Lähes koko matkan sai hiihtää tasatyöntöä, tietenkin ne muutamat nousut joutui sitten vuorotahtia hiihteleen ja loppupuolella, kun pidot kuluivat pois niin jopa haarakäyntinä menemään. Onneksi on tullut tasatyöntöä jonkin verran hiihdettyä, niin jaksoi suhteellisen hyvin tuon matkan pukata. Tokihan se harteissa ja käsivarsissa iltasella tuntui. Yritin hauistakin pullistella, mutta kaukana on vielä Maritin habasta ;)
Kisa meni hyvin ja mun aika tuolla liukkaalla ladulla oli 1.22.05. Eveliina oli kakkonen ajalla 1.31.31. Rauni ja Leila sitten 1.41.05 ajalla seuraavina. Miesten puolella käytiin tiukkaa sekuntikamppailua voitosta. Päivön voittaessa Paulin vaivaisella sekunnilla.
Päätös kisa olisi sitten tulevana perjantaina Hiitolassa, jos nyt vielä tuota keliä sen verran piisaa.

Tuon hiihdon päälle ajelimmekin sitten Tapion kanssa hänen siskonsa luokse Muhokselle. Siellä vietettiin mukava lauantai-ilta Maaritin ja Markun vieraina. Sunnuntaiaamuna käytiin sitten porukalla reilu tunnin sauvakävelylenkki. Muhokselta sitten jatkettiin matkaa Ouluun Ollille ja Tarjalle ja sieltä illaksi kotiin.

Maanantai olikin aurinkoinen kevätpäivä. Silloin ei juurikaan liikuntaa tullut muuta kuin koiraulkoilut tyttären koirien kanssa. Mutta tänä aamuna ennen kello kuutta asettelin jo suksia jalkaan ja suuntasin kestohangille. Tunnin verran ehdin hiihdellä ja voi miten ihanaa se oli, kun aamu alkoi valkenemaan ja hanki suksen alla rapisi. Pupujussit loikkivat kilvan tämän hiihtäjän kanssa pitkin peltoja. Mutta nautinnon pilasi osittain se, että töihinkin piti joutua. Eipä silti, saihan tuosta virkeän mielen koko päiväksi. Töiden jälkeen kävin sitten juoksumatolla kipaseen reipasvauhtisen kympin.
Ja huomen aamulla sitten uudelleen hangille, jos ne vaan kestävät. Niistä pitää nyt nauttia niin pitkään kuin niitä riittää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti