SYKSY SAAPUU

Pahus, kun lopuivat nuot ihanat kesäilmat. Heti on niin vilu ja väsy, ETTÄ... Kyllä se on kumma, kun tulee ensimmäiset sadekelit ja viileämmät kelit niin heti alkaa palelu ja kurkkukipu. Ei mua oo luotu tänne pohjolaan.
Nytkin on kohta puoli pulloa tiputeltu munkin tippoja kurkunperään ja kuumaa teetä kitattu. En tiiä pitääkö ottaa kovemmat aineet käyttöön, ku ei nyt passais tulla sairaaksi ;) Nimittäin lauantaina ois tämän kuun maraton juostavana siel Kokkolassa. Eikä tälle kuulle sitten enää missään muualla sitä ehdi juoksemaan. No-onpa tässä viel päiviä. Ja jos sattuis se "Perttulin pikkukkesä" viel tulemaan.

Eilen illalla käytiin Onnin järjestämällä yhteislenkillä mäkivetojen parissa. Mukava oli porukalla vetoja ottaa, kun itse tahtoo olla yksikseen niin laiska tuollaisiin rypistyksiin. Vesisade meidät kastoi ja liekö tuo kurkkukipu siitä peräisin. Vaikkakin kotona odotti kyllä lämmin sauna lenkin päätteeksi.

Pitkät lenkit on nyt jääneet tältä kuulta mulla tekemättä, kun oon nyt enemmän keskittynyt tuohon Cooper tuloksen parantamiseen. Eipä juuri yli 10 km lenkkejä oo tullut tehtyä. Se alkukuun puolikas Kuusaalla on ainoa pitkä. Joten viikonloppunapa sen näkee, miten nyt sittten jaksaa juosta maratonin loppuun saakka vai meneekö kävelyksi. Se kuitenkin aina tuntuu kivalta, kun ei tarvi yrittää muuta kuin suoriutua siitä. On paljon helpompi lähteä noihin juoksuihin, kun ei oo aikatavoitteita. Kun juoksee maratonin tai kaksi vuodessa, niin niissä on aina odotukset korkealla ja pikkuine paine sen onnistumisesta. Mutta kun nyt näitä tulee näin tiheään, niin tää on paljon rennompaa ja ei haittaa, jos ei aina niin onnistukkaan. Pääasia, että läpi pääsee.

Lähdenpä taasen lämmitteleen vettä ja penkomaan kaappeja, josko sieltä löytyis mitään naista väkevämpää, että sais kuumantotin ennen nukkumaanmenoa.