Keskiviikko iltana hiihdettiin Nivalan perinteiset puulaakiviestit. Mekin osallistuttiin Kipinän naisporukalla B-sarjaan, jossa hiihtää järjestöt, yhdistykset ym. A-sarjassa hiihtää sitten pelkästään työpaikat. Miehet sai omaan sarjaansa peräti kaksi Kipinän joukkuetta kasaan.
Naisten puolella oli vain yksi työpaikkajoukkue ja meidän sarjassa oli sitten kaikkiaan neljä joukkuetta, joten kaikki viisi joukkuetta laitettiin yhtä aikaa matkaan. Mulle lankesi alotusosuus ja hiihtotyyli oli kaikilla vapaa.
Kovin sattui innokkaita nuoria hiihtäjänaisia pari kappaletta siihen alotusosuudelle. Eihän ne malttaneet odottaa lähtökäskyäkään loppuun asti, kun ampaisivat jo matkaan. Itse tunnollisena ihmisenä odotin maltillisesti lähtöluvan ennen kuin lähdin toisten perään. Sitä on tähän ikään jo oppinut olemaan hötkyilemättä :) Matka oli vain 1 km ja osuuksia kolme. Saavuin vaihtoon kolmantena ja lähetin Leilan matkaan. Leila joutui päästämään yhden tytön ohi ja tuli sitten viimeiseen vaihtoon neljäntenä. Ritva piti tuon paikan, joten oltiin sitten neljänsiä omassakin sarjassa, koska se meidän jälkeen jäänyt joukkue oli niitä työpaikkajoukkueita.
Mitalit saatiin kaulaan ja jumbopalkintona tietenkin HK:n Sininen Lenkki. Ainut mikä meitä jäi hieman harmittamaan oli se, että miesten sarjan jumbojoukkueen kaikki hiihtäjät sai lenkin ja me vain joukkuetta kohti yksi ainoa. Mutta ilmeisesti järjestäjät katsoivat meitä sen verran tarkkaan ja totesivat ettei nuot enää enempää tarvi. No, joka tapauksessa kisan päätteeksi tultiin meille ja laitettiin lenkki uuniin grillivastuksien alle paistumaan. Sopuisasti jaettiin lenkki ja syötiin iltapalana runsaalla sinapilla maustaen kera salaattien. Nam...
Tälle viikolle on tullut yhtenä aamuna käytyä aamulenkki juosten ja toisena aamuna hangilla hiihdellen. Eilen vielä kävin Aurinkoladun kiertämässä, mutta osa matkasta oli melkoisen huonoa ja järven ylitys alkaa olla arveluttavaa. Tänään olikin sitten pakkasta lähes koko päivän, joten iltapäivällä vasta lähdin hangille hiihteleen. 15 km tuli matkaa vaikkakin haastavaa alkoi olla lumen löytyminen. Ojan pohjia piti suurimmaksi osaksi hiihdellä ja välillä ne oli niin jäällä että retkiluistimilla ois paremmin päässyt. Mutta ihana oli luonto tänään. Kaunista ja raikasta. Lisäksi oli parvi joutsenia laskeutunut pellolle lepohetkelle, joten kiersin ne vähän kauempaa, etteivät häiriintyneet. Kauriit olivat myös tänään liikkeellä. Näin niitä yhtenä aamun jo aamuhiihtelylläkin, mutta tänään näin ensin neljän kauriin lauman ja sitten myöhemmin yhdeksän kaurista sänkipellolla. Tämä isompi lauma päästi minut noin 150 m päähän ennen kuin ne loikkivat sitten läheiseen metsäsaarekkeeseen. Kauniisti, ylväästi ja vaivattomasti ne liikkuvat. Ajattelin niitä katsellessa, että kunpa saisi tämänkin kauriin askelluksen yhtä helpoksi, kepeäksi ja kauniiksi.
Huomenna ajattelin käydä vielä kokeilemassa hiihtää Aurinkoladulla, koska pitäisi olla samanmoinen päivä lämpötilojen suhteen kuin tänäänkin. Sitten loppu viikosta lähdetään lomailemaan viimeisiä talviloman rippeitä Ylläkselle. Eli sen jälkeen naulaan sitten sukset seinälle ja aloitan juoksutreenin kohti Tukholmaa. Jää mulle vielä hiihdettävää sinne Ylläkselle, että saisin tavoittelemani tuhat kilometriä näille lumille täyteen. Tällä hetkellä taitaa olla juuri 800 km pyörähtänyt rikki.
Mukavaa luettavaa - tarinointia tosi elämästä hyvällä asenteella. Ps. Aurinkoladun poikki menee muuten I-SR2014 vaelluspolku. Oletko huomannut? ;)
VastaaPoistaItse asiassa en ollut ajatellut, mutta kun tuon kerroit, niin muistan nähneeni jossain kohti "joukkovaelluksen" jälkiä :) Hyvinkö sillä reitillä on vielä pohjat kestäneet kulkea?
PoistaPohjat ovat kunnossa. 😊 Perhereitillä ja myös etulenkillä aivan ok. Koko lenkillä voi vähän upottaa. 😂
VastaaPoista