Kylläpäs oli kiva juoksulenkki Virven kanssa tänään aamupäivällä. Tuli opittua taasen yksi uusi reitti, josta koostuu kotoa juosten noin 13km. Tämän päivän lenkiksi tuli 15 km. Ihanat talviset puut ja pikkupakkanen tässä tammikuisessa sunnuntaissa saivat sydämen hypähtelemään riemusta. Kaiken kruunasi kotiin saapuessa tuo auringon valo, joka muutamien leijuvien lumihiutaleiden takaa pilkisti.
Niin on uusi vuosi lähtenyt liikunnallisin tavoittein liikkeelle. Onnin LUV-projekti käynnistyi viikoksi ja samoin KepLi:n kansanhiihtotapahtuma tammikuun alusta maaliskuun loppuun. Joten pitihän sitä eilen käydä Hiitolassa saunalenkki hiihtään. Sen verran oli tuuri kohillaan, että juuri latukone oli ajamassa reittiä kun sinne menin. Niinpä sain hiihdellä pertsaa aivan tuoreilla laduilla. Mutta edelleenkin mulla olisi kehitettävää tuossa voitelutaidossa. Ei auttanut yhtään pitoon vaikka yritin potkia tosi terävästi, joten oli pakko uskoa että voitelu ei TAASKAAN osunu kohilleen. Ja kyllä se vaan on tuo pertsan hiihto paljon raskaampaa ku vapaa, ainakin minusta. Tässä oon kyllä kuullut jonkun olevan eri mieltäkin. Mutta heillä on sitten ilmeisesti voimaa tuolla yläkropassa enemmän.
Vuosia tuli taasen eilen Elmon päivänä mulle yksi lisää. Minä sain Kipinän porukalta pari vuotta sitten, kun pyöreitä täytin, niin ihanan kortin, että se on pakko jakaa teidän kanssa. Tämän on taiteillut Päivikki ja minut on tuohon korttiin otettu "suoraan" Lanzaroten maratonin maaliviivalta. Tää on niin hieno, että kehystän sen tauluksi, kunhan saan aikaiseksi. Toiset ne osaa piirtää, toiset laulaa, minä ku en osaa kumpaakaan, niin arvostan heitä suuresti. Mutta onneksi pysyn viel pystyssä juosten ja suksilla (alamäessä se on kyllä vaikeeta) vaikka vuosi tulikin taas ikää enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti