PEURANPOLULLA

Kyllä meitä naisia tänään ilma suosi. Sillä saimme mitä parhaimman mahdollisen sään, kun olimme päivän vaeltamassa Peuranpolulla.
Puoli kymmenen jälkeen pari kappaletta Mervejä tuli hakemaan minua ja sitten otettiin vielä kolme naista mukaan tuolta Haapajärveltä. Auton nokat kohti Reisjärveä ja sieltä Kuivajärven metsäkämpälle. Ritva oli varannut Metsähallituksen kämpän ja saunan meidän käyttöön vuorokaudeksi.
Yllättäen mökillä olikin meitä vastassa koira, joka oli sen oloinen että oli pitkään ollut eksyksissä. Näytti kovasti ilahtuvan meistä ja eipä sitten katsettaan meistä irroittanut vaan olisi lähtenyt mukaamme vaeltamaan. Kovasti oli väsynyt ja nälkäinen joten eipä jaksanut mukana. Siispä soittelemaan tutkapannan numeroon ja huolehtimaan tälle raukalle hakijaa. Hyvin kävi ja omistaja löytyi. Laitettiin koira mökin pihalla olevaan koiranhäkkiin odottelemaan isäntäänsä ja lähdettiin sitten maastoon.
Kyllä oli kauniit maisemat ja mikä keväinen tuoksu. Itikat eivät vielä haitanneet, käärmeitä itse näin kolme kappaletta koko päivän aikana. Vaelsin porukan matkassa vajaan 7 km, jolloin tultiin metsäautotien ylitykseen. Tässä vaiheessa tuohon mun loukaamaani polveen jo pisti sen verran ikävästi, että päätin juoksennella tietä myöten mökille. On se kummallinen tuo mun polveni, kun se ei kestä kävellä mutta juoksemisesta se ei juurikaan tule kipeäksi. Nytkin, kun lähdin juoksemaan, niin ei ollut sen kanssa enää mitään hätää. Matkaa mulla oli mökille reilu 4 km. Olipas mukavan mäkinen mökkitie, joten päätin sitten vielä käydä yhdellä pistolla ottamassa mäkivetoja. Mökille päästyäni mulla oli kertynyt kilometrejä 15 ja risat.
Aloinkin touhuta saunaa lämpimäksi ja kantaa vesiä saunalle. Ehdin vielä sytytellä grillin ja laitella vähän syötäviä pöytään ennen kuin toiset naiset tulivat vaellukselta. Olipas meillä maukas ulkoateri

a, kun jokainen oli tuonut jotain syötävää. Mahat pullollaan oli sitten kiva lähteä saunan löylyihin. Ja ajatella minä kävin NELJÄ kertaa pulahtamassa järvessä. Jos ei sinne flunssan poikanen jäänyt, niin jo on kumma. Saunan päälle keitettiin nuotiolla vielä kahvit ja nautittiin ne ihanan marjapiirakan kera. Nam.
Sitten pikkuhiljaa keräiltiin kamat ja lähdettiin ajeleen kotiin päin. Kiitos taasen ihanille kamuille ihanasta päivästä. Suosittelen Peuranpolkua lämpimästi muillekkin. Käyhän tutustuun  http://www.peuranpolku.fi/

 

 

Muutama tunti vaellettu, ei tunnu missään :)

Kuivajärveä

KY-Ky-ky-kylmää...