tiistai 1. maaliskuuta 2016

KEVÄTAURINKO

Kylläpä aika on hurahtanut, kun ei ole ehtinyt mukamasten tännekään kirjoittelemaan. Kevätaurinko on monena päivänä jo hellinyt poskia ja antanut uutta voimaa päiviin. Aurinko ei juurikaan minun lomapäivinä pilkistellyt, sillä lähes joka päivä satoi lunta. Mutta nythän tuota valkeaa unelmaa onkin sitten ihan riittämiin ja hiihtämään pääsee sydänmaalle ja kaikkialle muuallekin.
Hiihdon merkeissä onkin viime päivät menneet ja 500 km alkaa olla pian täynnä. Sunnuntaina kävin hiihtämässä Kyöstin hiihdon Nivalassa. Seuraani oli Häkkilän Asko ja ei meille ihan pelkkä yksi kierros riittänyt vaan kierrettiin se suolenkki pariin kertaan ja sitten päälle vielä muutama kilometri Pyssymäellä. Niin saatiin 37 km aikaiseksi luistelumallilla.

Tänään kävin sitten Lassella hieronnassa ja olen muutenkin kevennellyt pari päivää. Tarkoituksena olisi juosta lauantaina hallipuolikas Mustasaaressa. Tuon samaisen puolikkaan kävin viime vuonna hipsuttelemassa aikaan 1.40.24. Joten siihenpä on sitten hyvä verrata tulevaa juoksua. Täytyy kyllä sanoa, että tuntemukset mistään paremmasta kunnosta ei ole kovinkaan korkealla. Että taitaa olla kovasti tekemistä, jotta samoihinkaan aikoihin pääsisi. Ainakin tämän kauden testijuoksut eivät ole antaneet aihetta mihinkään henkseleiden paukutteluihin. Tokihan ne on myös päivästä ja kelistä riippuvaisia nuot talvella juostut testi. Mutta lähden lauantaina tuota 1.40 aikaa tavoittelemaan. Hallissa juostessahan ei kelit vaikuta vaan tilanne on siltä osin joka vuosi sama.

Ja teinhän minä lomalla sen jalkahoidonkin itselleni. Jotenkin odotin sen olevan tehokkaampi. Jonkin verran jalkapohjat ja kantapäät pehmenivät, mutta ei niistä ihan vauvamaisen pehmeitä tullut. Tuon voisi uusia jonkin ajan kuluttua niin silloin varmaankin lopputulos olis jo erinomainen. Täytyy vaikka seuraavalla kerralla kokeilla toista merkkiä, koska niissä näytti olevan valinnan varaa.

Jaahas, nyt pitää siirtyä tuonne telkun ääreen katsomaan maailmancupin hiihtoja:)

1 kommentti:

  1. Kyllä se tuo aurinko on semmoinen ladulle kutsuja, että ei paremmasta väliä. Minä oon keskittynyt lähtemään tästä kotorannasta sellaisille auringonpalvontalenkeille, kilometrjä ei tuu niin hurjasti, mutta pisamia senkin eestä... ja sykkeet pysyy maltillisina. Nyt on pakko opetella menemään hissukseen! Tsemppiä hallikisaan, kiva sitten kuulla ovatko ne tuntemukset oikiassa ;)

    VastaaPoista