Alla oleva video sai minut niin kesäisiin tunnelmiin ja arvelin, että tuonne täytyy ensi kesänä houkutella työporukka.
Tänään käytiin kyseisen porukan kanssa syömässä ja verestelemässä muistoja viime kesän puolikkaalle harjoittelemisesta ja itse juoksusta. Ja siinä samalla aiottiin taasen alku vuodesta pyöräyttää käyntiin yhteislenkki kerran viikossa työpäivän jälkeen. Ja vähän jopa väki mietti, että olisiko sopivaa juoksutapahtumaa tarjolla.
Aioin vielä tarkistella, että mitä sopivan oloisia juoksuja olisi. Ja kyllä se minusta on tässä. Toivottavasti toiset ovat samaa mieltä. Uskoisin tuon videon puhuvan puolestaan.
On siinä kyllä suuri vaara, että meidän porukka pian poikkeaa avuksi tuonne heinien seivästykseen, jota videolla näkyi. Mutta toisaalta koko porukka on niin "persoa" väkeä, että maalissa odottavat muurinpohjaletut vetävät kyllä aika kovasti puoleensa.
Pikkusen käväisi mielessä, että josko tuonne Maalaismaratonille haastais jonkun toisenkin porukan kuntoilumielellä mukaan. Pitääpä sitä tuon oman työporukan kanssa tuumailla, että ketkä olisivat sopiva kohde :)
keskiviikko 25. marraskuuta 2015
sunnuntai 22. marraskuuta 2015
VALKEAA UNELMAA
No, nyt on sitten saatu sitä lunta maahan. Saas nähdä miten tuo pysyy. Melkoisen paljonki sitä on jo satanut ja lumityöt on ehditty tässä pihassa kahdesti suorittaa.
Niinpä eilen, palttuamme Tapion veljen vaimon hautajaisista, ajattelin ennen saunaa käydä kokeilemassa hiihtokeliä. Aikaahan siinä tuhrautui ennen kuin sain auton kaivettua lumen alta ajokuntoon ja löysin sukset sekä muut hiihtovermeet. Tietenkin perinteisten suksien pohjassa liisterit ajalta Vuokatti, joten päädyin luistelukalustoon. Ja sitten auton nokka Hiitolaa kohti.
Ja voihan vietävä siellä ei ollut jostain syystä valoja ollenkaan. Tiet oli perille asti aurattu ja joitakin suksen jälkiä lähti siitä parkkipaikalta metsää kohti, mutta.. Kun ei sattunut edes sitä huonoa otsalamppua mukaan, oli ihan turha yrittääkään lähteä sinne pimeään hortoilemaan, että josko jostain sais valot laitettua päälle. Enpä kyllä edes tiedä saako nykyisin enää itse niitä laitettuakaan vai onko sekin mennyt johonkin automaatioon.
No, päätinpä ajaa Pyssymäkeen katsomaan onnistaisko siellä. Jo kaukaa näin, että siellä ainakin on valot. JES. Mutta.. voi onneton siinä oli ainoastaan hiihdetty perinteisen latu. Jahas, enpä sitten edes yrittänyt lähteä kokeilemaan tasatyöntöä luistelusuksilla tuohon keliin. Mitäpä sitten.
Viimeisenä oljen kortena ajattelin, että jospa koukkaisin vielä Karvoskylän koulun kautta kotiin, josko siellä olis valot niin sitten vois siinä vähän hakea tuntumaa suksiin. Mutta eipäs tietenkään ollut valoja sielläkään.
Pikkuisen kiukkuisena palailin kotiin ja ajattelin, että nyt ei kyllä ole kaupungin se toimi, joka noista kuntopolkujen/latujen valaistuksista vastaa ollut ajan tasalla ollenkaan. Siis kello oli vähän vaille kuusi illalla kun lähdin tuolle kierrokselle ja vajaa puoli kahdeksan kun tulin, että parasta iltaliikkumisen aikaa. Taisipa loppuviikolla satanut lumi päästä yllättämään heidätkin vai onko Nivalan kaupunki siirtynyt johonkin säästölinjalle ja kuntoilijat hommatkoot vaan hyvät otsalamput ja hiihdelkööt niiden valoissa -- kaupunki tarjoaa vain yhden valaistunladun Pyssymäki.
Kiukkua piti sitten kotiin päästyä alkaa purkamaan sisäsoudulla ja kuntosaliharjoituksilla ja aah sitten saunaan.
Tänä aamuna käytiinkin sitten Tapion Maarit siskon kanssa juoksulenkki. Matkaa kertyi meille reilu 13 km. Sen verran oli liukkautta tuossa tiellä, että piti laittaa nastat alle. Ja vähän oli mielessä, että olisin nyt illalla lähtenyt uudelleen katsomaan sitä Pyssymäen ladun tilannetta. Mutta eräältä tuttavalta kuulin, että he olivat päivällä tehneet kierroksen ja latuja ei ollut missään ajeltu. Joten sepä sitten jäi tältä illalta.
Nyt olen myöskin tehnyt suunnitelmaa tulevalle vuodella sekä luonut sinne tavoitteita jos jonkin laisia.
Ensiksi tulevat kilpailut, jotka ainakin olis tarkoitus käydä 2016:
- 5.3 Pohjalainen Hallimaraton Mustasaaressa, tuolla tarkoitus juosta puolikas
- 16.4 SAUL:n SM-puolikas Jyväskylässä
- Pidisjärven ympärijuoksu (toukokuun alussa vissiinkin)
- 13.5 Kokkola City Run ja siellä puolikas
- 28.5 Terva Maraton Oulussa ja tuonne oon ajatellut sitten kokonaista
- 18.6 Forssan suvi-ilta ja siellä puolikas (tämä vähän epävarmana)
- 2.7 Rovaniemi maraton, puolikas siellä
- 30.7 Kuusaan maraton, puolikas
- Ja toinen maraton sitten loppu kesästä olisi varmaankin Venetsialais Maraton. Tuon päivämäärää en vielä mistään löytänyt ja siinähän järjestäjillä oli hiukan suunnitelmissa muuttaa aiempaa reittiäkin.
- Syksyn juoksuihin kuulunee sitten vielä Ruskahölkkä Oulaisissa ja Kaunistolla puolikas
Tulevan vuoden päätavoite on jo tuossa keväällä tuo SM-puolikas ja sieltä olis tarkotus lähteä hakemaan uutta omaa enkkaa, joka mielellään toisi sitten hyvän sijoituksenkin tullessaan. Tämän vuoden N50 SM-kultaa oli voitettu ajalla 1.32.25, hopeaa 1.36.15 ja pronssia 1.36.36. Tämän vuoden reitin vaikeusasteesta ei ole mitään tietoa eikä myöskään säätilasta. Elikkä noita aikoja peilatessa on pakko asettaa mitalitavoite, ei enempää eikä vähempää. Aika sitten näyttää mikä on taso tulevana vuonna.
Tuommoista suunnitelmaa ja sitten minun tekisi mieli kokeilla ratajuoksuna esim. kymppiä. Koskaan en ole kymppiä radalla juossut. En kyllä omista piikkareitakaan. Tarttiskohan ne? Olisihan se mukavaa ratajuoksuakin kokeilla. Sehän on varmasti ihan erilainen juoksu kuin esim. maantie kymppi. Osaisko sitä edes porukassa juosta tai eihän sitä edes tiedä pysyiskö toisten matkassa yhtään kierrosta. Kokoajan varmaan pelottais, että millon se kärki ottaa kierroksella kiinni.
En vaan oikeen ole mistään löytänyt kisoja, jossa tuota kympin juoksua meikäläisille ois tarjolla. Iin testijuoksusarjassa on näyttänyt keväällä ennen Tervaa olevan aina yksi kympin ratajuoksu ja taisi sellainen olla myös tulevalle vuodelle suunniteltu. Siellähän sitä tietenkin vois käydä kokeilemassa vaikka onhan tuo kyllä melko kaukana lähteä.
Tällaista tällä erää. Kuulin just, että ensilumenlatu avattu Huhmariin...
Niinpä eilen, palttuamme Tapion veljen vaimon hautajaisista, ajattelin ennen saunaa käydä kokeilemassa hiihtokeliä. Aikaahan siinä tuhrautui ennen kuin sain auton kaivettua lumen alta ajokuntoon ja löysin sukset sekä muut hiihtovermeet. Tietenkin perinteisten suksien pohjassa liisterit ajalta Vuokatti, joten päädyin luistelukalustoon. Ja sitten auton nokka Hiitolaa kohti.
Ja voihan vietävä siellä ei ollut jostain syystä valoja ollenkaan. Tiet oli perille asti aurattu ja joitakin suksen jälkiä lähti siitä parkkipaikalta metsää kohti, mutta.. Kun ei sattunut edes sitä huonoa otsalamppua mukaan, oli ihan turha yrittääkään lähteä sinne pimeään hortoilemaan, että josko jostain sais valot laitettua päälle. Enpä kyllä edes tiedä saako nykyisin enää itse niitä laitettuakaan vai onko sekin mennyt johonkin automaatioon.
No, päätinpä ajaa Pyssymäkeen katsomaan onnistaisko siellä. Jo kaukaa näin, että siellä ainakin on valot. JES. Mutta.. voi onneton siinä oli ainoastaan hiihdetty perinteisen latu. Jahas, enpä sitten edes yrittänyt lähteä kokeilemaan tasatyöntöä luistelusuksilla tuohon keliin. Mitäpä sitten.
Viimeisenä oljen kortena ajattelin, että jospa koukkaisin vielä Karvoskylän koulun kautta kotiin, josko siellä olis valot niin sitten vois siinä vähän hakea tuntumaa suksiin. Mutta eipäs tietenkään ollut valoja sielläkään.
Pikkuisen kiukkuisena palailin kotiin ja ajattelin, että nyt ei kyllä ole kaupungin se toimi, joka noista kuntopolkujen/latujen valaistuksista vastaa ollut ajan tasalla ollenkaan. Siis kello oli vähän vaille kuusi illalla kun lähdin tuolle kierrokselle ja vajaa puoli kahdeksan kun tulin, että parasta iltaliikkumisen aikaa. Taisipa loppuviikolla satanut lumi päästä yllättämään heidätkin vai onko Nivalan kaupunki siirtynyt johonkin säästölinjalle ja kuntoilijat hommatkoot vaan hyvät otsalamput ja hiihdelkööt niiden valoissa -- kaupunki tarjoaa vain yhden valaistunladun Pyssymäki.
Kiukkua piti sitten kotiin päästyä alkaa purkamaan sisäsoudulla ja kuntosaliharjoituksilla ja aah sitten saunaan.
Tänä aamuna käytiinkin sitten Tapion Maarit siskon kanssa juoksulenkki. Matkaa kertyi meille reilu 13 km. Sen verran oli liukkautta tuossa tiellä, että piti laittaa nastat alle. Ja vähän oli mielessä, että olisin nyt illalla lähtenyt uudelleen katsomaan sitä Pyssymäen ladun tilannetta. Mutta eräältä tuttavalta kuulin, että he olivat päivällä tehneet kierroksen ja latuja ei ollut missään ajeltu. Joten sepä sitten jäi tältä illalta.
Nyt olen myöskin tehnyt suunnitelmaa tulevalle vuodella sekä luonut sinne tavoitteita jos jonkin laisia.
Ensiksi tulevat kilpailut, jotka ainakin olis tarkoitus käydä 2016:
- 5.3 Pohjalainen Hallimaraton Mustasaaressa, tuolla tarkoitus juosta puolikas
- 16.4 SAUL:n SM-puolikas Jyväskylässä
- Pidisjärven ympärijuoksu (toukokuun alussa vissiinkin)
- 13.5 Kokkola City Run ja siellä puolikas
- 28.5 Terva Maraton Oulussa ja tuonne oon ajatellut sitten kokonaista
- 18.6 Forssan suvi-ilta ja siellä puolikas (tämä vähän epävarmana)
- 2.7 Rovaniemi maraton, puolikas siellä
- 30.7 Kuusaan maraton, puolikas
- Ja toinen maraton sitten loppu kesästä olisi varmaankin Venetsialais Maraton. Tuon päivämäärää en vielä mistään löytänyt ja siinähän järjestäjillä oli hiukan suunnitelmissa muuttaa aiempaa reittiäkin.
- Syksyn juoksuihin kuulunee sitten vielä Ruskahölkkä Oulaisissa ja Kaunistolla puolikas
Tulevan vuoden päätavoite on jo tuossa keväällä tuo SM-puolikas ja sieltä olis tarkotus lähteä hakemaan uutta omaa enkkaa, joka mielellään toisi sitten hyvän sijoituksenkin tullessaan. Tämän vuoden N50 SM-kultaa oli voitettu ajalla 1.32.25, hopeaa 1.36.15 ja pronssia 1.36.36. Tämän vuoden reitin vaikeusasteesta ei ole mitään tietoa eikä myöskään säätilasta. Elikkä noita aikoja peilatessa on pakko asettaa mitalitavoite, ei enempää eikä vähempää. Aika sitten näyttää mikä on taso tulevana vuonna.
Tuommoista suunnitelmaa ja sitten minun tekisi mieli kokeilla ratajuoksuna esim. kymppiä. Koskaan en ole kymppiä radalla juossut. En kyllä omista piikkareitakaan. Tarttiskohan ne? Olisihan se mukavaa ratajuoksuakin kokeilla. Sehän on varmasti ihan erilainen juoksu kuin esim. maantie kymppi. Osaisko sitä edes porukassa juosta tai eihän sitä edes tiedä pysyiskö toisten matkassa yhtään kierrosta. Kokoajan varmaan pelottais, että millon se kärki ottaa kierroksella kiinni.
En vaan oikeen ole mistään löytänyt kisoja, jossa tuota kympin juoksua meikäläisille ois tarjolla. Iin testijuoksusarjassa on näyttänyt keväällä ennen Tervaa olevan aina yksi kympin ratajuoksu ja taisi sellainen olla myös tulevalle vuodelle suunniteltu. Siellähän sitä tietenkin vois käydä kokeilemassa vaikka onhan tuo kyllä melko kaukana lähteä.
Tällaista tällä erää. Kuulin just, että ensilumenlatu avattu Huhmariin...
torstai 12. marraskuuta 2015
HEMMETIN PIMEETÄ
On se niin pimeää aikaa tällä hetkellä täällä Pohjanmaalla. Töistä kun lähtee kotiin päin ajelemaan, niin ei meinaa oikeaa tien haaraa edes löytää ku vettä pudottaa ja auton valot ei näytä minnekkään.
Tänä päivänä selvisin kotiin pikkusen tavallista aikaisemmin ja saman tien, ku sisälle astuin kävelin kammariin vaihtamaan lenkkikamppeet ylle. Mutta pimeähän se jo oli kun ulos astuin. Hämärää juoksentelua tuli noin 45 min kurasilla teillä. Onneksi on keksitty heijastimet ja otsalamput, joilla voipi tuota omaa näkemistä ja näkymistä lisätä. Mun vaan tarttis edelleen hankkia se oikein kunnon otsalamppu. Jospa tuon nyt tulevana viikonloppuna sais aikaiseksi käydä katselemassa.
Luntakin tässä alkaa jo pikkuhiljaa odotella satavaksi siinä määrin, että pääsis hiihtämään. Tyttäreltä tuli eilen Rovaniemeltä luminen kuva ja hiihtokutsu. Tuohon kutsuun olisi kiva kyllä vastata, mutta kun sinne tarttis useamman päivän vapaata. Ja eipä nyt tuleville viikonlopuille onnistu millään. Menee varmaan seuraava vapaa viikonloppu tuohon joulukuun puolelle.
Kivaa on kyllä odotettavissa, kun eilen päätettiin että lähdetään Rukan maailmancuppiin. Ollaan sitä vähän arvottu, että lähdetäänkö tänä vuonna vaiko ei (ja ei oltu ensin lähdössä). Mutta eilen Tapion veli soitti, että lähdetäänkö mukaan kun heillä olis majapaikka siellä tiedossa. Ja meitähän ei tarvi juuri moiseen houkutella, joten nyt sitten ollaan lähdössä 27 pv marraskuuta kohti Kuusamoa.
Pakko laitta tuollaista talvista kuvaakin, kun niin tuota lumen tuomaa valkeutta alkaa odottelemaan.
Tänä päivänä selvisin kotiin pikkusen tavallista aikaisemmin ja saman tien, ku sisälle astuin kävelin kammariin vaihtamaan lenkkikamppeet ylle. Mutta pimeähän se jo oli kun ulos astuin. Hämärää juoksentelua tuli noin 45 min kurasilla teillä. Onneksi on keksitty heijastimet ja otsalamput, joilla voipi tuota omaa näkemistä ja näkymistä lisätä. Mun vaan tarttis edelleen hankkia se oikein kunnon otsalamppu. Jospa tuon nyt tulevana viikonloppuna sais aikaiseksi käydä katselemassa.
Luntakin tässä alkaa jo pikkuhiljaa odotella satavaksi siinä määrin, että pääsis hiihtämään. Tyttäreltä tuli eilen Rovaniemeltä luminen kuva ja hiihtokutsu. Tuohon kutsuun olisi kiva kyllä vastata, mutta kun sinne tarttis useamman päivän vapaata. Ja eipä nyt tuleville viikonlopuille onnistu millään. Menee varmaan seuraava vapaa viikonloppu tuohon joulukuun puolelle.
Kivaa on kyllä odotettavissa, kun eilen päätettiin että lähdetään Rukan maailmancuppiin. Ollaan sitä vähän arvottu, että lähdetäänkö tänä vuonna vaiko ei (ja ei oltu ensin lähdössä). Mutta eilen Tapion veli soitti, että lähdetäänkö mukaan kun heillä olis majapaikka siellä tiedossa. Ja meitähän ei tarvi juuri moiseen houkutella, joten nyt sitten ollaan lähdössä 27 pv marraskuuta kohti Kuusamoa.
Pakko laitta tuollaista talvista kuvaakin, kun niin tuota lumen tuomaa valkeutta alkaa odottelemaan.
 |
| Kuvan on ottanut yksi tuttava. Kylätalolta lähti latu sydänmaalle Murtoseen, Juurikkaan ym. sinne soille. Tällä kuvalla hän ilmoitti yhtenä talvena minulle, että latu on "ajettu", tervemenoa hiihtelemään. Ja sitähän piti heti lähteä, eihän noin kutsuvaa kuvaa voinut vastustaa :) |
sunnuntai 8. marraskuuta 2015
ISÄINPÄIVÄÄ VIETETTY
Huh, kun pursuaa melkein korvista tänään mätetty herkkujen määrä. Tai oikeastaan herkuttelu alkoi jo perjantaina töissä aamukahveilla. Niin vaan saatiin viiteen henkeen vetastua lähes uunipellillisen kokoinen täytekakku kaksilla kahveilla. Kun on kyseessä fysioterapian herkkusuut täydennettynä yhdellä laitosmiehellä, niin siinä ei kauan kestä tuhota isompikin kakku. Ja tuo herkuttelu jatkui sitten tänään isänpäivän merkeissä. Ja ajatella, että minäkin sain tehtyä/osasin tekaista voileipäkakun ja lisäksi vielä makeampaakin kakkua. Joutuu nyt kyllä ihan kuvan laittamaan tuosta saavutuksesta. Siitä kyllä tuli melkoisen hyvääkin ja se maistui koko väelle. Kuvista näkee, että täällä ei paljon leivontaa harrasteta, kun ei näyttäis olevan ku yksi sydänvuoka ;)
Onneksi olin saanut kuitenkin alle reippaan 18 km lenkin, joten melko hyvillä mielin sain herkkuja mättää. Tämän päivän lenkkiin sisältyi mm. metsäautoteitä ja -polkuja. Kovin vaan oli kostea keli ja piti ihan saunan lämmitys tilata matkan varrelta, kun oli niin jalat märkänä.
Nyt sitten on jo pikkuisen aloiteltu tätä treenikauttakin. Kolme juoksuharjoitusta per viikko oon nyt ehtinyt tekemään. Edelleen harjoitusohjelma kuitenkin laatimatta ja pääpainotteet ja tulevat kilpailut kartoittamatta. Mutta kunhan saan sopivan ajan itselleni varattua tuota varten, niin sitten urakoin kerralla kaikki kuntoon. Tulevan viikon illat vaan on jo taas kaikki varattu toisille asioille. Ja minä ainakin tarvitsen kunnolla aikaa, että saan oikein paneutua puutteisiin ja kehitettäviin asioihin. Toki niitä on lenkillä tullut joitakin jo vähän mietittyä. Mutta hiljaa hyvää tulee:)
Tänään lenkillä mietein, että pitäis yrittää saada itsensä tuonne avantouinnin pariin. Siinä sitä ois tavoitetta, mutta oishan se niin hyvää tekevä juttu. Paranis meikänkin ääreisverenkierto ja ois toiveita päästä noista aina palelevista jaloista ja käsistä. Puhumattakaan kolottavista nivelistä. Mutta se vaan on niin lujan työn takana tälle vilukissalle. Siinä sitä oiskin ja ajattelin että pitäähän sitä haastaa itsensä mukavuusalueen ulkopuolellekin, jos tietää sen olevan omaksi parhaaksi. Katsotaanpa, jos saisin sen aikaiseksi ja nyt jo ennen kuin tulee oikeesti talvi. Jos se ois yhtään helpompaa näin sulan maan aikana aloittaa. Pitää tahtoa Raunia aluksi "viemään" mut järveen. Hui, ku alko jo paleltaa pelkkä ajatus. Tuota ajatusta oon kypsytellyt useampana talvena, mutta enpä oo ku yhden käden sormilla laskettavan määrän saanut käytyä koko elämäni aikana avannossa tai yleensäkin kylmissä vesissä.
Lopuksi vielä kuva viime viikon hämärä lenkiltä.
Onneksi olin saanut kuitenkin alle reippaan 18 km lenkin, joten melko hyvillä mielin sain herkkuja mättää. Tämän päivän lenkkiin sisältyi mm. metsäautoteitä ja -polkuja. Kovin vaan oli kostea keli ja piti ihan saunan lämmitys tilata matkan varrelta, kun oli niin jalat märkänä.
 |
| Voileipäkakku |
 |
| Mutakakku |
Tänään lenkillä mietein, että pitäis yrittää saada itsensä tuonne avantouinnin pariin. Siinä sitä ois tavoitetta, mutta oishan se niin hyvää tekevä juttu. Paranis meikänkin ääreisverenkierto ja ois toiveita päästä noista aina palelevista jaloista ja käsistä. Puhumattakaan kolottavista nivelistä. Mutta se vaan on niin lujan työn takana tälle vilukissalle. Siinä sitä oiskin ja ajattelin että pitäähän sitä haastaa itsensä mukavuusalueen ulkopuolellekin, jos tietää sen olevan omaksi parhaaksi. Katsotaanpa, jos saisin sen aikaiseksi ja nyt jo ennen kuin tulee oikeesti talvi. Jos se ois yhtään helpompaa näin sulan maan aikana aloittaa. Pitää tahtoa Raunia aluksi "viemään" mut järveen. Hui, ku alko jo paleltaa pelkkä ajatus. Tuota ajatusta oon kypsytellyt useampana talvena, mutta enpä oo ku yhden käden sormilla laskettavan määrän saanut käytyä koko elämäni aikana avannossa tai yleensäkin kylmissä vesissä.
Lopuksi vielä kuva viime viikon hämärä lenkiltä.
 |
| Aurinko painui metsän taa ja luonto hämärtyi. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)