tag:blogger.com,1999:blog-50734426463529146412024-03-05T23:50:38.794+02:00Matkalla maaliinMervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.comBlogger172125tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-68601284051614330812018-11-28T20:01:00.001+02:002018-11-28T20:01:53.833+02:00AIKA RIENTÄÄNiin se tosiaan tuo aika on hyvää kulumaan. Tännekään ei ole mukamaste ehtinyt kirjotteleen vai lieneekö enemmän saamattomuutta. Mutta joka tapauksessa kohta ollaan joulussa. Paljon on ehtinyt tapahtua liikunta puolella ja muutenkin.<br />
<br />
Viime viikolla tuli minun haaste täyteen eli se 100 yötä ulkona. Ensin ajattelin, että se olisi vuoden projekti, mutta kun ilmat on olleet niin suotuisia sain sen näin pian täyteen. Onhan se ollut mahtava juttu nukkua tuolla raikkaassa ulkoilmassa. Ihanasti on tuulen vire poskea hivellyt ja välillä täysikuu möllöttänyt taivaalla. Nyt viime aikoina olen nukkunut ihan makuupussin uumenissa ja aamuheräämiset raikkaassa ulkoilmassa ovat olleet helpompia kuin aiemmin sisällä nukkuessani. Tällä viikolla olen siirtynyt sisätiloihin. Pitää katsoa, jos tuossa Joulun aikaan on vielä jonkun yön ulkona nauttimassa. <br />
<br />
Lokakuun alkupuolella käytiin Tanhuvaarassa kestävyysjuoksuleirillä, jonka SAUL järjesti. Ihan oltiin naisporukalla, viiden naisen voimin. Vetäjinä siellä oli Annemari ja Mika Kiekara. Siis Annemari on entinen Sandell, huippujuoksija vuosien takaa, jos muistatte. Olihan loistavat vetäjät ja niin helposti lähestyttäviä. Monet mukavat hetket vietettiin liikunnan parissa ja samalla sieltä sai uusia eväitä tähän harjoitteluun ja valtavasti motivaatitota. <br />
<br />
Taisi olla sitten seuraava viikonloppu, kun lauantai aamuna startattiin Vähäahon Onnin matkaan Iso-Sydänmaan reitille. Ihan kävellen kierrettiin koko lenkki, 57 km. Työkavereita oli mukana pari ja sitten oli muutakin porukkaa. Maisemat olivat kivat, järviä ja lampea tuon tuostakin näkyvissä. Itse polku ei kyllä minuun iskenyt oikein innostavasti. Oli se niin kivinen ja hankalakulkuinen sieltä takalenkin osalta. Suot ei haitannu, mutta mun polvi ei oikein tykännyt siitä epätasaisuudesta ja koko ajan joutui vaan jalkoja katsomaan, niin jäi maiseman ihailut vähälle. Alkupuoliskoa voisi kyllä käydä joskus toistekin käveleen.<br />
Aamulla klo 7.00 lähdettiin ja illalla oltiin juuri ja juuri ennen klo 22.00 takaisin. Toisin sanoen otsalampun valolla lähdettiin ja palattiin. Väsyä alkoi jo loppu puolella pukkaamaan, mutta ihmeellistä kyllä niin mikään paikka ei tullut kipeäksi. Seuraavana päivänä ei ollut mitään ongelmaa lähteä karpalosuolle, että ihan uskomaton juttu. Ihmettelinkin sitä ja vertasin maratonin juoksemiseen maantiellä, koska silloin ei kyllä seuraavana päivänä taipuisi mihinkään marjastushommiin kyykkimään. <br />
Ainoat ns. vaivat tuli vedenpitävien sukkien silikoninauhasta, joka hiersi vesikellukat tai olisiko ollut allergiaa... ja toinen allerginen reaktio ilmeisesti jonkun öttiäisen pistosta käsivarteen. Käsivarsi turposi seuraavana päivänä oikein kunnolla ja meni ihan punaiseksi. Kesti pari-kolme päivää ja lääkäri määräsi siihen kyypakkauksen sekä kylmähoidon. Ikimuistoinen reissu ja nyt sekin polkureittti on sitten nähty.<br />
<br />
Viikonloput tässä syksyn aikana onkin olleet menoa sinne ja tänne. Mm. yhtenä käytiin Hämeenlinnassa velipojan kuusikymppisillä, yhtenä oli reissu Tyynelän Tonttulaan ja muihin sen lähialueen "paikkoihin", yhtenä Tampereen käsityömessuilla ja nyt viimeksi Rukan maailmancupissa.<br />
Jospa nyt rauhoittuis tai kävis vielä tulevana lauantaina Oulussa valmennuspäivillä ja sitten rauhoittuis kotiin ja pikku hiljaa joulun valmisteluun.Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-82852205631535838352018-09-07T22:33:00.001+03:002018-09-07T22:33:08.816+03:00SYKSYÄ KOHTI MENNÄÄNTälle viikonlopulle on luvattu viimeiset oikein lämpimät päivät ja sitten alkaisi kylmempää jaksoa pukkaamaan. Onhan ollut kyllä niin huiput ilmat, että ei paremmista väliä. Yötkin tosi lämpöisiä, lukuun ottamatta muutamaa viileämpää yötä toissa viikolla.<br />
Haastoin itseni elokuussa Sm-maratonin jälkeen sellaiseen hullutukseen kuin, että 100 yötä ulkona vuoden aikana. Harmittelin sitä, etten keksinyt tuota alkaa jo aiemmin toteuttamaan. Kesähän olisi ollut mitä mainiointa aikaa ulkona nukkumiseen. Toki nyt ei ole ollut kyllä ainuttakaan itikkaa yhtenäkään yönä ja kuitenki öitä ulkona on kertynyt jo yli 30. Makoisat unet on ollu, kun pieni tuulen vire kasvoja hipoo ja vähän on raikkaampaa.<br />
Iltaisin vain peitto ja tyyny kainaloon ja tuohon terassille katoksen alle, ettei sade haittaa, jos sattuu sellainen yöllä tulemaan. Makuupussiin asti ei ole vielä tarvinnut mennä ja ilman pipoakin on pärjännyt. Toki piti muuttaa lattiatasosta korkeammalle, kun kissa alkoi eräänä yönä kantamaan emännällekkin evästä. Huolehtivainen kisu tuo meidän Liinukka :) <br />
Pitää katella, miten pitkään haluttaa nyt syksyllä nukkua ulkona ja jatkaa sitten keväällä loput. Mutta oon kyllä paljon pirteämpi aamulla ja kellolla torkuttaminen on jäänyt pois. Toivotaan, että kylmän sietokin hieman paranisi. Tiedä häntä, mutta ainahan voi yrittää.<br />
<br />
Muuten oon nyt vietellyt ihan leppoisaa lepokautta urheilun puolella. Sm-maratonilla sen verran jalkaa kramppasi, että tuntui vielä pari viikkoa melko ilkeästi lenkille yritellessä takareidessä pistosta, joten suosiolla oon tauottanut juoksutreenit. Sauvakävelyä ja suolenkkiä maltillisesti ja harvakseltaan oon tehnyt sekä lempeää venyttelyä, eipä juuri muuta. Antaa ajan parannella vaivat ja sitten taas voi aloitella uutta harjoittelukautta. <br />
Suomi-Ruotsi maaottelussa tuli käytä tsemppaamassa Suomen miehet voittoon. Olihan se makoisa voitto, kun vasta viimeinen laji ratkaisi. Ääni käheäksi piti huutaa. Onneksi tuo on nyt jo palautunut :)<br />
<br />
Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-32242221770412563552018-08-09T09:24:00.000+03:002018-08-09T09:24:03.560+03:00SM-MARATON 2018 FIILIKSETTodellakin huippu fiilis lauantaina juostun maratonin johdosta jatkuu aina vaan.... Tunne, jonka tuo juoksu sai aikaiseksi, on kuin jalat ei juurikaan maata koskettaisi. Juoksu kääntyi minun voitoksi ja kultamitali kaulassa sain sieltä kotiin tulla. Kerrataanpa tuo lauantaipäivä vielä täälläkin.<br />
<br />
Suhteellisen hyvin nukutun yön jälkeen lähdin ajelemaan Kempelettä koti hieman ennen klo seitsemää. Ja niin väsytti koko matkan, että jouduin pysähtymään kolme kertaa tuolla välillä oikomaan itseäni ja haukkaamaan raitista ilmaa jotta en olisi nukahtanut rattiin. Voi sitä haukotusten määrää ja mieteinkin, että miten tässä nyt jaksaa juosta, kun ei jaksa edes ajaa. Hieman huolestutti moinen.<br />
<br />
Lähtö tapahtui klo 10 ja sää oli mitä mainioin minun kannalta. Aurinko paistoi ja vähän tuuleskenteli, olisiko asteita ollut reipas 20. Joidenkin mielestä oli jopa liian tukalaa. Toki siellä välillä oli kuumia pätkiäkin, mutta ei se minua haitannut.<br />
Koetin muistaa aloittaa riittävän rauhallisesti, etten liian kovaan alkuun sortuisi. Noin 5.12 min/km alkuvauhdeilla menin. Sain jossain 10 km tietämillä yhden oman sarjalaisen kiinni. Rinnalla juostessa hän tuumasi, että on täällä kovia 55 vuotiaita naisia kun jo toinen menee hänen ohi. <br />
Tuosta tiesin, että ainakin yksi minun sarjalainen on edelläni. Kaikkiaanhan meitä oli sarjassani neljä juoksijaa. Mutta, kun minulla ei ollut ketään huoltajaa mukana, joka olisi tilanteesta kertonut, niin en tiennyt oliko edelläni vielä kaksi vaiko yksi oman sarjalainen. Eikä tuo tilanne selvinnyt kuulutuksistakaan toiselle kierrokselle lähdettäessä. Vauhti hieman kasvoi tuon ohituksen tehtyäni ja välillä taisi muutama kilometri mennä jopa alle 5 minuutin. Puolimatkan aikani oli 1.48.??<br />
<br />
Pikku hiljaa aloin saavuttamaan muutamia naisia ja pian huomasin, että jonkun selässä on merkintä N55. Ahaa, siinähän taitaa mennä mun kilpakumppani Kipinä maratonin puolikkaalta. Tuolloin hänet pystyin voittamaan muutamalla minuutilla, mutta nyt onkin toinen kisa.<br />
Niin saavutin hänet ja pääsin rinnalle, jolloin hän vilkaisi sivulle todetakseen minut omaan sarjaansa kuuluvaksi ja samalla kiihdytti sen verran vauhtia, että juoksi minun eteen. Vaihdoin puolta ja yritin toiselta puolelta ohitse, jolloin hän teki selkeän rytmin muutoksen ja karisti minut kannoiltaan. Itse jatkoin omaa vauhtiani ja tuota eroa tuli varmaan 20-30 metriä. <br />
Varmaan noin 1,5 km juostiin, jolloin olin saanut hänet uudelleen kiinni. Tulin rinnalle ja samalla hän teki taas rytmin muutoksen minut havaittuaan. Niin tuli meille jälleen eroa. Nyt enää 15-20 metriä. Jatkoin edelleen omaa vauhtiani ja ajattelin, että tuohon en lähde mukaan, koska tuohan se voimia kuluttaa jos jokin, tuo tuollainen spurttailu.<br />
Noin kilometrin aikana sain hänet jälleen kiinni ja pääsin rinnalle. Sama toistui, mutta nyt eroa ei tullut enää kuin vajaa 10 metriä.<br />
Itsekseni siinä mietein, että jos tuon naisen kanssa joudun loppukiriin, niin eihän mulla ole mitään saumoja. Multa ei taatusti irtoa lopussa minkäänlaista kiriä ja toisella rytmin muutos on noin helppoa. Mutta sitten myös ajattelin, että rassaa se tuota naista sekin, että käyn aina siinä rinnalla ja kuitenkin siellä vielä painaa sekin, että viime kisassa minä vein voiton. Ja tuosta ajatuksesta taisin itsellekin saada uskon vahvistusta.<br />
Matkaa maaliin oli enää noin 9 km, kun tulin neljännen kerran hänen rinnalleen. Siinä hän vilkaisi sivulleen ja sanoi, että pitäsköhän hänen nyt antaa periksi. Minä kannustin häntä sanomalla, että : Älä anna periksi, matkaa on enää alle kymppi" Tähän hän: "No, katotaan tuleeko hän vielä täältä." Ja minä: "Tuut, tuut sinä vielä." Sopivasti tuli alikulkutunnelin lasku, jossa varmaan sain häneen ihan pienen eron aikaiseksi. Vaikkakin alkoi jo tuntua, että minulle vahvaa juoksemista ei enää ollut nuo alamäetkään. Kaikkinensa reittihän oli tasainen. Vaihtelua toivat juurikin nuot alikulkutunnelit.<br />
<br />
Matkaa ei ollut enää kuin vajaa 7 km, kun eka kerran alkoi jalkakrampit vaivata. Oikean jalan takareisi alkoi ensin oikutteleen ja kohta vasemman jalan pohje. Vauhti tipahti välillä jopa 5,35 min/km. Viimeiset 4 km olikin täyttä sinnittelyä merisuolarakeet suussa juosten. Kokoajan noilla kilometreillä mietein, että joko kohta se nainen tulee sieltä ja ohittaa minut. Paljon meni puolimaratonin juoksijoita ohitse, joten takaa lähestyviä askelia kuului tuon tuostakin. <br />
Viimeinen lenkki vielä Zimmarin taakse, siinä mutkassa piti jo katsoa taakse, että näkyykö uhkaajaa siellä tulevaksi. Ei näkynyt, joten sain sylkeä loput suolarakeet suustani ja lasketella loppumatkan minkä jaloiltani kykenin. Tuohon mutkaan oli myös tyttäreni Sanna ehtinyt minua kirittelemään. Vielä vain ei ollut tietoa olinko ekana vaiko tokana. Maalilinjan ylitettyä kuulutus ilmeisesti kertoi minun voittaneeni oman sarjani. Ja Sanna sen vielä varmisti onnittelullaan ja halauksellaan.<br />
<br />
Voitto aika oli 3.40.26. Toiseksi sijoittui Liisa Kemppainen ajalla 3.41.41. Eli eipä paljoa hän periksi antanut. Maratonilla kuitenkin tuo 1.15 min ei paljoa ole. Jos lopussa oikein hyytyy, niin se on hetkessä ajettu kiinni. Kolmas oli Mikkelin Kilpa-Veikkojen Satu Soivanen ajalla 4.06.47.<br />
<br />
Ikimuistoinen kisa. Ihan meinasi kyynel silmänurkkaan kotimatkalla hiipiä. Sillä tämä muistojuoksuni edesmenneelle veljelleni tuotti minulle myös sm kultaa. Paluumatkalla ei enää nukuttanut vaan siinä ajellessa muistelin Keijo veljeäni. Muistin, kuinka hän minua "juoksutti" kerrattain Rauhanpirtin juoksussa Pattijoella. Tuolloin ymmärsin, mikä ero on hölkällä ja juoksulla :). Samoin hän saattoi asettaa minulle joitakin tuloksellisia tavoitteita ja niiden saavuttamisesta oli luvassa jotain palkkiota. Mm. ensimmäiset Asicsin DS Trainer juoksukengät on minulle tuolla tavoin tulleet. Hän ei juurikaan kehuja paljon jaellut, mutta jos niitä joskus sait, niin tiesit silloin kyllä ne ansainneesi. Hieman hymyn kare huulillani ajattelin tämän päivän juoksuakin, että hän ehkä arvostaisi tuota suoritusta aika paljon, jos vielä eläisi, mutta....sanoisi kuitenkin, että etkö missään vaiheessa olisi pystynyt tuota 27 sekuntia ottaan pois, kun olisihan se paljon paremman kuuloista kun aika olisi 3.39.59. <br />
<br />
Alla kuvia palkintojen jaosta :)<br />
<br />
<img alt="Henkilön Lakeuden Kipinä kuva." aria-busy="false" class="spotlight" height="150" src="https://scontent.fhel1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/38501252_1893749114265736_3088953261105872896_n.jpg?_nc_cat=0&oh=b8a4a990461be508ab88c3d18bf56c62&oe=5BFCD8C0" style="height: 720px; width: 960px;" width="200" /><br />
<br />
<img alt="Henkilön Lakeuden Kipinä kuva." aria-busy="false" class="spotlight" height="320" src="https://scontent.fhel1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/38492596_1893749024265745_2696751819891146752_n.jpg?_nc_cat=0&oh=bac9a25c92a778ad65304affdef0e5e5&oe=5BCB0C79" style="height: 960px; width: 720px;" width="240" /><br />
<br />
<br />
<img alt="Henkilön Lakeuden Kipinä kuva." aria-busy="true" class="spotlight" height="239" src="https://scontent.fhel1-1.fna.fbcdn.net/v/t1.0-9/38600412_1893748984265749_4931715387545878528_n.jpg?_nc_cat=0&oh=e6a555b5734cf7092ab919b4ace5622a&oe=5BC7DD6F" style="height: 608px; width: 811px;" width="320" />Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-7480250598114943372018-08-03T19:20:00.000+03:002018-08-03T19:20:16.683+03:00SM-MARATON LÄHESTYYTodellakin se lähestyy tuo Aikuisurheiluliiton Sm-maraton. Nimittäin huomenna sitä pitäisi olla juoksmassa jo aamulla klo 10. Tällä kertaa se juostaan niinkin lähellä kuin Kempeleessä. Hieman tuo säätila arveluttaa, kun nytkin on koko päivän ukkostanut säännöllisin väliajoin. Parasta aikaa vettä tulee kuin saavista kaatamalla ja jytisee. Sääennusteet lupaili aamuksi sinne sadetta ja pilvistä päiväksi sekä kovanlaista tuulta, 5-6m/s. No, sen näkee sitte huomenna.<br />
Aamusta pitää olla jo liikkeellä, kun tästä menee melkein se parisen tuntia ajella Kempeleeseen ja aamurutiinitkin pitäis ennen sitä hoidella. Osallistumisen varmistus on viimeistään tuntia ennen lähtöä tehtävä.<br />
<br />
Sen verran olen tuolla Z-maratonin sivuilla käynyt, että olen osallistujaluettelon sieltä poiminut. Naiset 55 sm-sarjassa on vain neljä osllistujaa, joten yksi tippuu mitalisijojen ulkopuolelle. Odotettavissa kovaa seuraa, sillä ainakin yksi osallistuja on ollut kerrattain sm-pronssilla minun ollessa vasta kuudes. Ja yksi juoksijatar oli minun kanssa tänä kesänä Kipinä maratonin puolikkaalla sijoittuen minun jälkeeni toiseksi. Mielenkiintoista....<br />
<br />
Tästä juoksusta tulee muistojuoksuni rakkaalle isolle veljelleni Keijolle, joka juoksi 24.9.2005 Ylivieskassa M50-sarjan SM kultaa ajalla 2:51:44. Hän oli tuolloin 54-vuotias. <br />
Yritin netistä etsiä noita tuloksia, mutta en niitä mistään löytänyt. Tilastopajan sivuillakaan ei tuolta vuodelta ollut Kärkimaratonin tuloksia, jossa yhteydessä tuo sm kisa silloin juostiin. Tilastopajasta löytyi kuitenkin urheilijahaulla tuo tulos. Uskoisin kuitenkin lehtileikkeen tuloksineen löytyvän veljeni leikekansioista, kunhan niitä ehdin selailemaan. Eli veljeni oli tuolloin viimeistä vuotta 50-vuotiaiden sarjassa. Itse kisaan nyt ensimmäistä vuotta 55-vuotiaissa. Joten senkin vuoksi teen tästä juoksusta muistojuoksun hänelle, koska sm-juoksuista kyse ja ikämmekin melkein täsmää. Uskonpa veljeni tuolta pilven reunalta juoksua seuraavan.<br />
Kirjoittelen sitten, miten juoksusta selvisin.<br />
<table><tbody>
<tr><td style="font-weight: bold;"></td><td><b></b></td><td align="right"></td><td><br />
</td><td> </td><td> </td><td align="right"> </td></tr>
</tbody></table>
Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-49848138149286738692018-05-20T23:17:00.000+03:002018-05-20T23:17:29.320+03:00LIIKKUEN VIIKONLOPPU VIETETTYPistetäänpä välillä taasen vähän rapsaa tännekin. <br />
Kulunut viikonloppu meni paljolti liikunnan ja juoksentelun merkeissä. Säät ovat olleet tosi helteisiä jo näin toukokuussa ja yli 20 asteen lämpöjä on mittailtu tosi monena päivänä, hellerajoja rikottu ja silleen. Mutta nyt loppuviikosta sää jo hieman viileni, kun tuuli kääntyi pohjoiselle ja lämpötila laski tuonne 16 asteeseen. Välillä oli tosi kylmän tuntoistakin noiden hellepäivien jälkeen.<br />
<br />
Perjantaina oli Kokkola City Run ja Nivalasta lähdettäessä olin ihan varautunut juoksemaan pitkähihaisella paidalla, kun täällä oli niin kylmä tuuli. Onneksi Kokkolassa tuuli oli jo hieman tyyntynyt ja uskaltauduin matkaan lyhythihaisella. Yhtään ei kyllä ois saanu viileämpää olla tuolle paidalle. Juoksumatkana oli puolikas ja juoksuhan kulki alusta alkaen ihan mukavasti. Toki toisella kiekalla alkoi jo jaloissa painaa, mutta vauhti ei kuitenkaan paljoa laskenut. Vastatuuli osuuden loppupuolella tuli pari vähän heikompaa kilometriä. Mutta kun tuuli kääntyi loppumatkaksi selän taakse, niin loppu tuli suhteellisen hyvin. Koskaan aiemmin en KCR:lla ole yltänyt palkinnoille, mutta nyt sekin päivä koitti. Olin naisten sarjan kolmonen ajalla 1.39.22. Reitti ei kylläkään ollut virallisesti mitattu, joten en sen tarkkaa mittaa tiedä että jäikö alimittaiseksi. Oma mittari näytti 21,280. Että tiedäppä tuota, mutta ehkä ei paljon oikeasta heitä. Kaksi ensimmäistä juoksijaa oli ihan omaa luokkaansa, nuoria ja nopeita meikäläiseen verraten. Voittaja olisi pärjännyt miestenkin sarjassa hyvin.<br />
<br />
Lauantai päivä menikin sitten pitkään nukkuessa ja palautellessa. Mitä nyt sitten iltapäivällä innostuin pihahommia tekemään ja ennen saunaa kevyesti kuntosalilla treenaileen.<br />
<br />
Sunnuntaina oli vielä mahdollisuus tehdä viimeinen pitkä lenkki ennen Tukholman maratonia. Joten hyppäsin aamulla aikaiseen vuoteesta ylös ja aamukahvelle. Vähän ennen kahdeksaa kipusin pyörän selkään ja polkaisin keskustaan tyttären asunolle, jonne matkaa tuli reipas 14 km. Siinä sitten vaihdoin juoksukamppeet päälle ja kävin juoksemassa ensin vähän alle omia kilometrejä ja sitten yhteislenkin ja lopuksi vielä muutama kilometri omaa juoksua. Matkaa ehti tulla 22 km ennen kuin piti jo kiiruhtaa takaisisin tytön asunnolle. Taas pikaiseen pyöräilyvaatteet päälle ja juotavaa sekä rahkapurkki naamariin ja S-market kuntoajoon kipin kapin. Just tuohon lähtöön ehdin. Yhden tuttavan kanssa rauhallisesti pyöräiltiin reitti Pidisjärven ympäri, josta kertyi matkaa jotain 23 km. Siitä sitten pyöräilin vielä tytön asunnon kautta kotiin. Pyöräilykilometrejä tuli kaikkiaan 52 km. Ai, että maistui päiväkahvit ja -nokoset hyville tuon reissun jälkeen.<br />
Mutta ei siinä malttanut kauan päikkäreitä nukkua, kun miesväki lähti tuohon urheilukentälle heitteleen pesäpalloa ja treenaan lyöntejä ja huutelivat minua mukaan. Pistinpä urheilukuteet päälle ja otin vielä kuulan ja keihään mukaan ja menin heille kaveriksi.<br />
Mahtaa olla huomenna heittokäsi kipeä ja kyljet myös noista kaikenlaisista heittolajeista. Vaikka piti kyllä hieman itseä toppuutella, kun tahtoo aina innostua liikaa ekalla kerralla.<br />
Loppuilta treenattiin sitten vieraitten kanssa aivonystyröitä pelaamalla Rummicuppia.Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-87171916175282118892018-05-06T23:37:00.000+03:002018-05-06T23:37:10.491+03:00PIDISJÄRVEN YMPÄRIJUOKSUTänään oli heti aamusta jo aurinkoinen päivä tulossa. Olihan noita sadepäivää ja viileää keliä ollut riittämiin. Tuulista säätä vain oli luvassa. Jopa 6m/s näytti ennuste iltapäiväksi, mutta onneksi lämpimältä suunnalta. Niinpä minäkin sonnustauduin lyhythihaiseen juoksupaitaan, trikoot pidettiin vielä pitkinä 😊<br />
<br />
Puoliltapäivin startattiin matkaan ja puolikkaan verran oli matkaa taitettavana. Kolme kilometriä juostiin sivutuuleen ja sitten käännyttiin kovaan vastatuuleen. Tähän sainkin sopivan peesin yhdestä mies juoksijasta. Tätä kesti pari kilometriä ja sitten käännyttiin toiselle tielle. Tuuli pyöri siellä niin, että tuuli välillä sivulta ja välillä vastaan. En pysynyt äskeisen mies juoksijan kyydissä vaan pikku hiljaa hän alkoi tehdä minuun eroa.<br />
Juoksukellon olin unohtanut kiireissäni kotiin, joten matkan teko oli ihan tuntemusten mukaan. Saatoinpa aloittaa turhankin vauhdikkaasti. Mutta loppumatka oli luvassa myötätuulta. No eihän sekään ihan niin mennyt vaan kyllä sekin oli enemmän sivutuulta. Toki välillä tuuli rehellisesti selän takaa ja sehän heti nosti jalat ihan eri liiton.<br />
<br />
Lujille se aina ottaa nuot viimeiset kilometrit ja niin se meni tänäänkin. Kerkesi siinä jo maaliviivan odotella. Loppuajaksi sain juuri ja juuri alle 1.42. Naisten kiertopalkinto matkasi tuolla ajalla meille vuodeksi. Aikaero seuraaviin naisiin oli reilu, joten juoksun aikana ei tarvinnut takaa tulevia jännittää. Oikein mukava juoksu. Juoksun päälle metiin pizzalle. Ja kotiin päästyä kävin tyttären kanssa palauttavan pyöräilyn 16 km. Tänään tuli siis avattua pyöräilykausikin. Ja illalla sitten oli vuorossa pihan siivousta. Siinähän se sunnuntaipäivä mennä hujahti ja pitihän sitä vielä Suomen jääkiekkomatsi illan lopuksi katsoa. Suomi rökitti Latvian.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgun13mKYOpJbCSLsdR9golkB91kQIVBbdoetZLEZdh5ebiQVqfuFnPpbTF52hYV6Q_COVuya9vbH12_uthrDzm3I7rQFukWk9qcaNuOdfPb5E2Dz-qQdMNu2mgf6IaxSzVk80nK1lc_Xqk/s1600/IMG_20180506_160010.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgun13mKYOpJbCSLsdR9golkB91kQIVBbdoetZLEZdh5ebiQVqfuFnPpbTF52hYV6Q_COVuya9vbH12_uthrDzm3I7rQFukWk9qcaNuOdfPb5E2Dz-qQdMNu2mgf6IaxSzVk80nK1lc_Xqk/s320/IMG_20180506_160010.jpg" width="320" /></a></div>
<br />Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-47368717352491836792018-04-16T00:04:00.002+03:002018-04-16T00:04:22.480+03:00SAUL SM-PUOLIMARATON VIERUMÄELLÄPerjantai ja 13 päivä matkasimme Tapion kanssa Vierumäelle. Matkustuspäivä olikin todella aurinkoinen ja niin oli luvattu myös auringon paistetta seuraaville päiville. Matkalla näytti, että lumi hieman vähenee etelään päin mentäessä. Mutta olihan tuota vielä Lahden seudullakin ihan hyvin. Vierumäelle päästyämme majoituimme Urheiluopiston huoneistoihin ja illan päälle kävin tutustumassa seuraavan päivän juoksureittiin.<br />
Puolikkaan reittiä oli jouduttu lyhentämään alkuperäisestä reippaan 3 km lenkistä jäisten tieosuuksien vuoksi. Nyt reitin mitta oli vain 1918m, joka tarkoitti sitä että puolikkaalla juostaisiin tasan 11 kierrosta. Illalla reittiin tutustuessa siellä oli paljon vetisiä osuuksia, koska päivällä aurinko oli kovasti lunta ja jäätä sulattanut. <br />
Seuraavana aamuna aamupalan jälkeen kävin tarkistamassa reitin ja ilman, että tietäisi miten sinne pukeutuisi. Nyt vesikohdat oli jäätyneet ja reitillä oli osittain liukasta. Ilmasta vaikutti tulevan hyvä, aurinkoinen ja tuuleton. Jee...<br />
<br />
Aikuisurheilijoiden Sm-puolikas starttasi klo 10. Ja niin päästiin matkaan. Reitti osottautui alku epäilykseni jälkeen todella miellyttäväksi juosta. Koko matkan ajan oli porukkaa niin reitillä kuin reitin varrellakin. Matka taittui rattoisasti. Suuria korkeuserojakaan ei ollut. Pientä nousua puolimatkan tuntumassa ja loppu matka reitistä olikin loivahkoa alamäkeä. Kierrosajat tuli joka kierrokselle ja juottopiste oli heti ajanoton jälkeen. Hyvin pystyi seuraamaan tilannetta ja Tapio sai väliajat hyvin annettua. Juoksu kulki alkuun päästyä melko tasaisen tappavaan tahtiin alle 5 min kilometri vauhdilla (en niin huomannut joka kilometrille aikoja katella kun vain nautein juoksusta) <br />
Kolmantena kuulin olevani. Kolmen kärki alkoi pikkuhiljaa erottua ja ero neljänteen kasvoi selkeästi.<br />
<br />
Olisiko juostu melkein täyteen kuusi kierrosta, kun huomasin, että kärkikaksikko taivalsi yhdessä siinä melko lähellä minun edelläni. Pikkuhiljaa hivuttauduin heitä lähemmäksi ja kohta oltiinkin porukassa. Juoksu alkoi muutttua koko ajan raskaammaksi ja kun jäljellä oli kolme kierrosta, niin juottopaikalla juomaa ja geeliä ottaessani juoksun voittaja karkasi. Sen verran alkoivat etureidet mulla jumittaa, että välimatka vain kasvoi ja kasvoi. No, sitten juostiin perä perää me kaksi seuraavaa juoksijaa ja samalla tavalla alkoi kisan kakkoseksi sijoittunut juoksijakin minua jätättämään, kun lähdettiin viimeiselle kierrokselle. Enpä juurikaan saanut minkäänlaista vauhdin lisäystä aikaiseksi vaikka kuinka yritin. Jalkoja ei krampannut, mutta reidet vain olivat ihan tukossa ja juoksuaskel ei irronnut enää rennosti rullaten kuten tunsin alussa vielä tapahtuvan. <br />
<br />
Sm-pronssia tuli ajalla 1.41.35 ja hopeasta jäin 28 sek sekä kultaan oli eroa 1.02 min. Kaikkinensa todella tyytyväinen päivän suoritukseeni, koska kunto oli täysi arvoitus talven hiihtämisten jäljiltä. Olisiko hiihto vielä noissa reisissä niin painanut, mutta muuten jalatkin pelasivat moitteettomasti. Pronssi maistuu makealta ja tästäpä nyt sitten tietää miten lähteä harjoittelemaan kesän koitoksiin.<br />
Onnistumisista tulee niin juukelisti lisävirtaa, että... :)Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-14819949225867692982018-03-21T21:06:00.000+02:002018-03-21T21:06:43.212+02:00MAALIS, MAALIS, NÄYTTÄISIT JO MAATAJos ei maalis maata näytä, niin ei huhtikaan humahda. Ja tänäänkin tuota lunta tuli vaan lisää. Eipä silti, kunnon lumitalvi on paras talvi hiihtämisen kannalta. Mutta kun juoksemaankin alkaa jo haluttaa maanteille. Itse oon ollut niin huono tänä talvena lähtemään juoksemaan pakkaseen ja lumisille teille. Ei meinaa millään innostaa. ...Kesän lapsi mä oon... vaikkakin olen syntynyt talvipakkasiin.<br />
<br />
Juoksulenkit oonkin tehnyt suurimmaksi osaksi juoksumatolla. Pari pidempää lenkkiä oon heittänyt rehellisesti ulkona ja sitten noita aamulenkkejä ennen töihin lähtöä. Aamulenkitkin ovat olleet ihan tynkälenkkejä, kun ei vaan pääse sängystä millään ylös niin aikaisin että ehtis pidemmästi käydä. Mutta ainahan se piristää päivää pienikin happihyppely, joten olen kuitenkin ollut ihan tyytyväinen itseeni. Ja varsinkin nyt, kun aamut alkavat valaistua, tuntuu tosi mukavalta aloittaa päivä reippaillen auringon noustessa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHu_zvM2jhPXHSuYD-H-noMugSDD7EdDC7nNbTEjGkaTPnstqazWqAzdfnyPjjWNHr3ObOtzCuSpgbz_NVgSKnNhOVTTeQguR45vWqK9r6smVBrzvVRbLz86lV7XE1GxjfpCd3JwqRW14X/s1600/IMG_20180321_061451.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHu_zvM2jhPXHSuYD-H-noMugSDD7EdDC7nNbTEjGkaTPnstqazWqAzdfnyPjjWNHr3ObOtzCuSpgbz_NVgSKnNhOVTTeQguR45vWqK9r6smVBrzvVRbLz86lV7XE1GxjfpCd3JwqRW14X/s640/IMG_20180321_061451.jpg" width="480" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tänään aamulenkiltä klo 6.10<br />
<br />
<br />
</td></tr>
</tbody></table>
Eilen illalla meillä oli paikalliset puulaakihiihdot Pyssymäen maastossa. Sekajoukkueella (2 miestä + 2 naista) osallistuttiin työpaikan puolesta. Koko talven olen hiihtänyt perinteistä ja eilen sitten "haaristelin" luistelusuksilla kolmannen osuuden. Kaatumatta se onnistui ja muutenkin ihan ok hiihto, kun en menettänyt yhtään sijoitusta vaan jopa onnistuin nostamaan osuudellani yhden sijan. Lopputulos oli hopeasija. Ja kyllä on luisteluhiihto tuntunut tänään nilkoissa.<br />
On ne vaan kivoja tapahtumia, kun niitä ei ota liian vakavasti. Vaikka meinas olla kyllä vaikeuksia saada joukkuetta kasaan, kun varsinkin naispuoliset työkamut löivät hanttiin vaikka takana heilläkin tosi monella oli huimat hiihtokilometrit tällekin talvelle. Onneksi joukosta löytyi Jaana, jolla asenne oli kohdallaan; "Hiihtovauhtia ei löydy, mutta tahtotila on kova." Juuri tuolla asenteella se onkin niin hauskaa. Ensi vuonna uudestaan!<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="height: 475px; margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center; width: 35px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDJEN2Tx4JeQOwCiU00kBwB_3Yl3Q3oLnJ1a9VKyKZ5vP0iZHWoUQMKzMD-73ifk5obB1doPSXvq1OarHWIqIvg4wqizMsQ2RUsOHbn-Q3Ik99zVMhwHtZ_l5I17UC1HCJvCBmea2M2PY6/s1600/IMG-20180320-WA0005.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="899" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDJEN2Tx4JeQOwCiU00kBwB_3Yl3Q3oLnJ1a9VKyKZ5vP0iZHWoUQMKzMD-73ifk5obB1doPSXvq1OarHWIqIvg4wqizMsQ2RUsOHbn-Q3Ik99zVMhwHtZ_l5I17UC1HCJvCBmea2M2PY6/s640/IMG-20180320-WA0005.jpeg" width="356" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hoppee ei oo häppee :)<br />
<br />
</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<span style="background-color: white;">K</span>yllä tässä täytyis alkaa juoksenteeen pitkiä lenkkejä kerran viikossa, kun tuli laitettua ilmo Tukholman maratonille. Ja nuot viikot menee sellaista kyytiä, että yhdessä hujauksessa on kesäkuun 2 päivä, jolloin se juostaan. Mutta vietetään nyt vielä talvilomaa ja hiihdellään. Pari työpäivää ja sitten olis kaksi viikkoa lomaa Kyllä minä oon tätä jo niin odottanutkin. Jotenkin vaan tuntuu, että on loman tarpeessa, kun töissä on niin monenlaista härdelliä ollut viimeaikoina ja rauhatonta oloahan tuo on ollut myös vapaa-aikanakin.<br />
Kävi nimittäin niin, että yritin tuossa joulukuun alkupuolella hakea vielä osa-aikaista vuoden 2018 loppuun saakka. Mutta siihen sain ylemmältä esimiestaholta kieltävän päätöksen ja osa-aikaisuutta jatkettiin vain maaliskuun loppuun saakka. No tämähän nyt sitten merkitsi sitä, että palaan Kallion leipiin täyspäiväiseksi ja Pikku Peukaloinen jää tauolle. <br />
Vuosi on ollut kyllä todella nautittava, kun aina maanantaisin on saanut jäädä tekeen asiakastyötä kotiin. Kiitokset kaikille Pikku Peukaloisen asiakkaille ja oikein hyvää jatkoa ihan joka ikiselle. Teitte vuodestani ikimuistoisen. Mutta ei makeaa mahan täydeltä... Paluu arkeen odottaa loman jälkeen.<br />
Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-16479728134894114462018-01-03T22:10:00.000+02:002018-01-03T22:10:01.127+02:00ONNELLISTA JA LIIKUNNALLISTA ALKANUTTA VUOTTAKaikille teille tahdon toivottaa onnellista ja liikunnallista vuotta 2018!<br />
Tämä olkoon myös oma tavoitteeni. LUV 2018 on jälleen pyörähtänyt käyntiin. Eli viikon verran kerätään liikuntatunteja eri lajeista ja ilmoitellaan ne LUV-projektin vastuuhenkilölle Onni (Cosmos) Vähäaholle. Nivalan Polku ry taitaa olla järjestävä taho ja linkki sinne löytyy heidän sivuilta että Onnin omilta sivuilta - Cosmos juoksee ja kirjoittaa blogista.<br />
<br />
Joulun ja uuden vuoden välisen viikon lomailin ja tuolloin sainkin keräiltyä jo hiihtokilometrejä ihan mukavasti. Ollaan saatu tähän omalle kylälle todella hyvä valaistulatu. Kylällä on ollut meneillään hanke, joka on saanut rahoitusta myös muualta ja talkoilla sitä on edistetty voimakkaasti. Koululle on tullut toimiva piha, jossa lapsille on erilaisia vempaimia ym. Lisäksi on laitettu uusi jääkiekkokaukalo ja pulkkamäki sekä sinne yhteyteen laavu. Mutta itseäni eniten lämmittävä uudistus on tullut tuon pururatan myötä. Ensinnäkin se on saanut lisää pituutta, joten se on nyt lähes kolme kilometriä (2,75 km tarkalleen ottaen), sitten siihen on ajettu runsaasti uutta kuoriketta peitoksi ja märiltä paikoilta johdettu vedet pois. Baanaa levitetty ja valaistus on nyt ledeillä, joten kyllä näkee hiihdellä ja valot on heti kirkkaat syttyessään :) Radalle on tullut pituuden myötä myös tiukkaa ylämäkeä ja minun laskutaitoni huomioiden yksi haastava alamäki lisää. Tuossa kyllä kunto kohoaa, kunhan vaan ahkerasti jaksaa kulkea. <br />
Tekaisinkin kotoa suoraan oikoladun sinne, niin ei tarvitse autolla mennä tai saati sitten monoilla tietä pitkin lipsutella. Vain 700m tulee matkaa valaistulle ladulle, että jo on kumma jos ei tästä saa itseään sinne liikautettua. Hyvin olen kyllä tähän vuoden aikaan nähden jo hiihtokilometrien määrää saanut alulle, jos vertaa edellisiin talviin. Uutena vuotena meni 200 km rikki ja nyt oon jo kahdesti ehtinyt käydä senkin jälkeen ladulla.<br />
<br />
Juoksupuoli tahtoo olla tällaisina hyvä lumisina talvina vähäisempää. Niinpä nytkin juoksulenkit ovat olleet lyhyitä ja useasti vain hiihtolenkin päälle muutama kilometri jalkojen opettamista juoksuun, että eivät unohda kokonaan miten se tapahtuu. <br />
Harjoitusohjelmaa laadein siten, että pyrkisin käymään kolmena päivänä vähän juoksemassa ja muuten hiihtäisin. Hiihtolenkit olisivat niitä pidempiä, mutta juoksu pitäisi pitää ohjelmassa, jotta jalat tottuvat siihenkin. Tulee muuten keväällä shokki jaloille, kun hiihdon päälle alkaa tie kutsua.<br />
Kuntosali on myös aloitettu ja jalkalihasten vahvistaminen sitä kautta. Ja tokihan sitä uudelle vuodelle aina pitää yrittää petrata ruoka- ja unirytmiäkin sekä niiden laatua.<br />
Hups, elikkä nukkumaan, kun tuo kello taasen kiitää...Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-22677445090004150572017-12-13T22:40:00.000+02:002017-12-13T22:40:28.423+02:00PITOPOHJASUKSETNyt onkin sitten juoksentelu jäänyt hieman vähemmälle, kun on tuota lunta saatu hiihtämiseen asti. Useamman kerran olen jo Hiitolassa vieraillut. Välillä lumi on lähes sulannut vesisateiden myötä, mutta nythän tuota taasen on. Tänään oli ihan kunnon talvimeininki, kun lunta oli niin paljon ja lähes koko ajan satoi lisää. Kohta paukahtaa 100 km rikki hiihtoa. ja tuohan on tähän aikaan vuodesta minulle tosi hyvä saavutus. Viimeisiä vuosia muistellessa tuntuu, että hiihtämisen on päässyt aloittamaan vasta joulun jälkeen. Hiihtotavoitteeksi olen asettanut 1000 km tälle talvikaudelle. <br />
Viime talven jo haaveilin pitopohjasuksista. Nyt sitten tein vertailuja skinien ja nanojen suhteen. Tulin siihen tulokseen, että mulle kävisi nanot, kun minun ongelmakelit ovat nollan molemmin puolin ja etenkin plussakeli sekä jäinen latu. Kävinkin sitten Kärkkäisen myyjän kanssa suksi vaihtoehtoja läpi ja sieltähän ne minun nanoni löytyivätkin. Onnekkaasti sattuivat vielä olemaan hyvässä tarjouksessa. Normaalihinta 345e ja nyt 99e. Elikkäs siteineen sukset tulivat maksamaan 138e. Karhuthan ne sitten nämäkin ovat. <br />
Huomasinkin, että minulla on nyt Karhuja useammat, kun voideltavat perinteisen sukset ovat Karhut ja sitten kahdet "luottoparit" luistelusuksissa samoin. Uusimmat luistelusukset ovat Peltoset, mutta ne eivät ole minua paljon lämmittäneet. Erittäin epäonnistunut valinta oli tuolloin ja varmaan myyjän puoleltakin huonoa asiantuntemusta niitä valitessamme. <br />
Mutta heti eka hiihtokerta näillä nanoilla sai tämän naisen liekkeihin. Ai, että oli mukava hiihdellä, kun suksi pelasi kuin unelma. Yllättävän hyvin luistoakin löytyi jo ekalla hiihtokerralla vaikka niistä sanotaan, että vaativat useita kymmeniä kilometrejä alle ennen kuin alkavat pelata. Tuolloin oli hiukka jäinen latu ja reipas aste pakkasta. Tänään oli uusi lumi ja pöperöinen keli, niin eipäs luisto ollut niin hyvä, mutta pitoa löytyi. Pakkasta oli noin 4 astetta. Tänään hiihtelinkin sitten voideltavilla suksilla. Voi, kun nyt näitä hiihtokelejä riittäisi ja pakkanen pysyis siedettävänä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY5xrI8k2B73YZIlFJzgan1iufaTt7QMdd6d5-QguzRbW9PVBASvwL6EYDknZLK-ECSfjKAumnUh-ZmPaXLJ1c6iS8aEpdLUcG4FNocDdYfGfH4yh4GIR5xKytEkBH9yHlgfvOXuyuRM4w/s1600/20171211_111226.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="961" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY5xrI8k2B73YZIlFJzgan1iufaTt7QMdd6d5-QguzRbW9PVBASvwL6EYDknZLK-ECSfjKAumnUh-ZmPaXLJ1c6iS8aEpdLUcG4FNocDdYfGfH4yh4GIR5xKytEkBH9yHlgfvOXuyuRM4w/s640/20171211_111226.jpg" width="384" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Siinä ne minun uudet menopelit nyt on.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhBihl1HpwpccZg9MZMd6cbVXxI2UF6fMb9A7ZVmru4CjLwpfs6B3-6BHsOD-wGeIue_9D3LISL40G9I46uB64LL4aoJ-Kfwg4aUk5D6cZWy5sivX3RrHNXILLvJx-fJadGl5r4qJvhRUv/s1600/20171211_111341.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="961" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhBihl1HpwpccZg9MZMd6cbVXxI2UF6fMb9A7ZVmru4CjLwpfs6B3-6BHsOD-wGeIue_9D3LISL40G9I46uB64LL4aoJ-Kfwg4aUk5D6cZWy5sivX3RrHNXILLvJx-fJadGl5r4qJvhRUv/s640/20171211_111341.jpg" width="384" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pohjasta on pinnoitettu/ karhennettu 2/3 osaa.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Sen verran on ollut liukkaat kelit juoksuhommille, että ei montaa lenkkiä oo tullu juostua. Nastat saapi olla koko ajan alla, kun on niin peijjoonin liukasta. Siitä huolimatta yhdellä lenkillä pääsin kaatumaan vaikka oli remminastat kengän päällä. Eivät pidä ihan yhtä hyvin kuin nuot mun IceBugin nastalenkkarit, mutta kun mulla on tapana välillä aina vaihdella juoksukenkiä, ettei tulis niin jalkavaivoja. Pyrin siihen, että kahta lenkkiä useampaa en peräkkäin juoksisi samoilla kengillä.Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-61593806685079555062017-11-27T21:29:00.001+02:002017-11-27T21:29:31.059+02:00REISSUT JATKUUTodellakin tämä marraskuu menee reissatessa. Tampereen käsityömessut tuli kahlattua läpi toissa viikonloppuna. Linja-autoreissu lauantaista sunnuntaihin. Lauantai-aamuna lähdettiin aikaisten liikkeelle ja päivä kierreltiin kaupungilla shoppaillen ja syöden. Illaksi mentiin tanssiravintola Tähteen A.Aallon rytmiorkesteria kuulemaan. Sunnuntai päivä oli sitten varattu messupäiväksi. Olihan siellä katseltavaa. Ei vaan meinannut ehtiä kaikilla osastoilla edes käydä vaikka aikaa oli varattu lähes seitsemän tuntia. Toki kuitenkin sen verran ehti, että sai muutamat ostokset tehdä. Mukaan lähti mm. virkattavan kellon tarvikkeet, neulepusero ja pulmapeli. Illan päälle oltiin sitten takaisin Nivalassa. Olipahan rentouttava viikonloppu ystävien seurassa.<br />
<br />
Kulunut viikonloppu oltiin sitten Rukalla maailman cupin kisoissa. Perjantai-aamuna lähdettiin sen verran aikaisten ajeleen, että ehdittiin Rukalle sprintti-kisaa katsomaan. Erittäin hyvät ilmat katsojan kannalta sattui, hiihtäjille ei niinkään. Lauantain keli oli nimittäin haasteellinen pitovoitelun suhteen. Suomalaisia saatiin palkintosijoille ja nostetta näyttäisi olevan yhdistetyn puolella.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn4IzUDa8Gy0yKoBSq4jxRDTMyiRbx_WZKKILM4tK970vloz-sDXrdMghjI2_ebi2uKfeldXUaw4lY5pqVIUoHatotcwZr95pthk2XDd-cQCFnJl7Tipok2ffhH5D8h6eoV7aFNqKNHRd1/s1600/ruka+2017.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="767" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn4IzUDa8Gy0yKoBSq4jxRDTMyiRbx_WZKKILM4tK970vloz-sDXrdMghjI2_ebi2uKfeldXUaw4lY5pqVIUoHatotcwZr95pthk2XDd-cQCFnJl7Tipok2ffhH5D8h6eoV7aFNqKNHRd1/s640/ruka+2017.jpg" width="510" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyeOBrFiR_Cy4swNUJrzoRgkKeuHYZ9L5wQFMjpSm9c7l_UYg8MV5klTBuReGXqLZfKBmSOlq13QlLxnAVNqRRwO6UeW9iQqu1wGmAiuMixh5NnuEHKWMUO0JKtOFCnfYNmFqFrYN9SRB7/s1600/ruka+2017+2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="768" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyeOBrFiR_Cy4swNUJrzoRgkKeuHYZ9L5wQFMjpSm9c7l_UYg8MV5klTBuReGXqLZfKBmSOlq13QlLxnAVNqRRwO6UeW9iQqu1wGmAiuMixh5NnuEHKWMUO0JKtOFCnfYNmFqFrYN9SRB7/s640/ruka+2017+2.jpg" width="512" /></a></div>
<br />
Rukan mäkisissä maastoissa tuli käytyä kahtena iltana lenkki juoksemassa. Kyllä nautein, kun oikein hengästytti ja hapotti Rukankylään noustessa. Samoin kuntoa pidettiin yllä joka kerta kun noustiin stadionilta tulevan tunnelin portaat. Nämät juostiin alhaalta ylös saakka. Tai minä taisin olla ainut, joka bailuillan jälkeisenä aamupäivänä nuot juoksi :)<br />
<br />
Nyt oon saanut pyöräytettyä käyntiin myös säännölliset kuntosaliharjoittelut. Jalkoja pyrin ottamaan kahdesti viikkoon ja yläkroppaa vähintään kerran viikkoon. Toistaiseksi olen onnistunut tuossa. Tänäkin aamuna ennen asiakkaiden tuloa ehdin kuntosalin tehdä. Näin illasta onkin jo sen verran väsynyt, että eipäs sitä olisi kuitenkaan jaksanut enää aloittaa, joten aamut parempia. Nyt Nukku-Matti kutsuu....<br />
<br />
Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-75305355910159952652017-11-12T22:14:00.001+02:002017-11-12T22:14:48.461+02:00LENKKEILYÄ JA VIRKKAUSTATämän viikon treenit ei ole menneet ihan suunnitelmien mukaan, kun on ollut niin monenlaista ohjelmaa.<br />
Tiistaina kävin juoksumatolla hetken juoksemassa, mutta ei sielläkään ehtinyt kuin noin 40 min juosta kun sali oli varattuna normaalia pidempään ja sitten oli illaksi jo muuta menoa. Keskiviikko oli jumppailta eli ensin reisi-peppu-vatsa-jumppa ja sen päälle vielä lavis. Torstaiaamuna ennen kukonlaulua oltiin jo menossa linjakolla kohti Tampereen apuvälinemessuja. Siellä vierähti koko päivä tiiviisti iltamyöhäiseen saakka. Perjantai oli mulla vapaapäivä töistä. Tuo päivä meni lähinnä siivoillen ja olin illaksi suunnitellut lenkin, mutta sekin kariutui vieraiden ilmestyttyä. Lauantaina oltiin sitten siellä Iisalmessa teatterireissulla, joten senkin päivän liikunnat sai unohtaa. <br />
Mutta sunnuntaina paikkasin sitten huonoa omaatuntoa tekemällä noin kolmen ja puolen tunnin lenkin, jolloin kertyi matkaa 30 km. Tuohon lenkkiin mahtui monenlaista juoksualustaa. Välillä oli ihan jäistä asfalttia, välillä märkää, loskaa, lumista metsätietä ja sitten rapakkoista soratietä. <br />
Yöllä oli ilmeisesti paikoin satanut ihan oikeesti luntakin, kun oli niin koskemattomia metsäteitä. Noilla pätkillä oli hyvä katsella omaa askellusta, kun vähäiseen lumeen jäi niin sopivasti omat jalanjäljet. Aika hyvin omasta mielestä askellus menee, hieman kääntyy oikea jalkaterä enemmän auki kuin vasen, askelmitta aikalailla symmetrinen. Toki tuo oli melko alkumatkasta vielä katsottu, joten sitähän ei tiedä miten pahalta näytti askellus loppumatkasta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkGURU-e61k1mP6p7QGZNKcgNhfFqLBq46sAr_jdl6poKp7rrYmXc9voTjqmIQMiZP8vfegt3Dd78XNkvK16OM1yuocrY2Wzyt1G8uaTDj_8MuLr7rOVHCf_d6DAIHc2mASACwSLCEiJJk/s1600/20171029_152124.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="961" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkGURU-e61k1mP6p7QGZNKcgNhfFqLBq46sAr_jdl6poKp7rrYmXc9voTjqmIQMiZP8vfegt3Dd78XNkvK16OM1yuocrY2Wzyt1G8uaTDj_8MuLr7rOVHCf_d6DAIHc2mASACwSLCEiJJk/s640/20171029_152124.jpg" width="384" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Tänä viikonloppuna on sitten aloitettu Kalevala-Peiton virkkaus. Eli tuo Suomi 100 vuoden innostama koko kansan virkkaus :) Sehän on alkanut jo, oliko peräti elokuun loppupuolella, mutta nyt itse sitä aloittelin. Tuo peitto virkataan 24:stä erilaisesta palasta, jotka julkaistaan netissä pala kerrallaan ja itsenäisyyspäiväksi kaikki palat on sitten jo julkaistu. Yhden palan koko on noin 24 cm x 24 cm suoristettuna. Peittoa on voinut virkata samaan tahtiin, kun palojen ohjeet ovat tulleet tai sitten omaan tahtiin. Saas nähdä milloin tuo minun peitto valmistuu, onko ensi vai seuraava vuosi vai jääkö keskeneräisten käsitöiden jatkoksi. Mutta nyt on ainaskin eka pala valmis. Seuraavan vois vaikka viel illan päälle aloitella.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3tWGqEoiUlrYAhGdsCTK6z-EO4o035fsi0KkEmvZtSk8ujwF6ci_j7FbRQs8Jrf7M9-dMeDZAxHmhB3IVZnIJQ0Rgp7fvlvn5HHtVcydLTHSOKEGZVAbnrov78tnGKgpHHYgksyT6L8_5/s1600/20171112_122524.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="961" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3tWGqEoiUlrYAhGdsCTK6z-EO4o035fsi0KkEmvZtSk8ujwF6ci_j7FbRQs8Jrf7M9-dMeDZAxHmhB3IVZnIJQ0Rgp7fvlvn5HHtVcydLTHSOKEGZVAbnrov78tnGKgpHHYgksyT6L8_5/s640/20171112_122524.jpg" width="384" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tummaa alustaa vasten ei oikein tuo kuvio näy :) Mustaa ja valkoista palassa on.</td></tr>
</tbody></table>
Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-44350146055029392262017-11-06T22:08:00.000+02:002017-11-06T22:08:15.576+02:00MARRASKUUMarras-sana viittaa tavalla tai toisella yleensä kuolemaan. Marraskuun suomenkielinen nimitys tulee siitä, että ruohovartiset kasvit kuolevat eli muuttuvat martaiksi. Eipä tosiaan ole synkempää nimeä tälle kuullekaan keksitty. Mutta pimeää ja synkkäähän tuolla ulkona kyllä onkin. Tänä päivänä on saanut valoja sisälläkin pitää koko päivän. <br />
Mutta mieli on kuitenkin valoisa ja aurinkoinen, se on pääasia. Tänäänkin olen saanut hoitaa käsillä useamman ihmisen ja juosta jaloilla useamman kilometrin. Nää maanantait kotihoito-päivinä ovat loistavia. Passaavat minulle kuin nyrkki silmään. Tänäänkin puol kahden aikoihin mulla oli 1.45 tuntia varattuna vapaata asiakkaiden väliin, niin siinä ehti käydä kasin hölkytteleen ja suihkussa sekä haukata vielä välipalaakin ennen seuraavaa hoidettavaa. Pientä tihkusadetta oli, mutta muutoin loistava juoksusää. Olihan se taasen niin ihanaa päästä kesken päivän happihyppelylle.<br />
<br />
Pyhäinpäivänä oli testikymppi. Juoksuseuraa oli toivottu, mutta yksin sain matkan taivaltaa. Tämän kauden testijuoksut juostaan nyt eri reitillä kuin mitä aiemmin on juostu. Matkahan on sama, mutta maasto ja tienpinnat poikkeavat hieman toisistaan. Nykyinen reitti kulkee Haapaperän kevyenliikenteen väylää, Rautionkujaa ja lentokenttää pitkin muodostaen 5 km renkaan, jota kaksi kertaa kiertäen tulee se 10 km. Märkää ja osittain loskaista sekä liukasta oli reitti tällä kertaa. 51.56 min meni tuolla matkalla eli sehän tekee km ajaksi noin 5.11 eli ei oo vauhti ollut päätä huimaava. tuostapa sitä on sitten vara lähteä parantelemaan. Testijuoksun päälle palauttelin kroppaa hölkytellen ja juoksin samalla viikonlopun pitkän eli kokonaismatkaksi kertyi 23 km.<br />
<br />
Sunnuntaiaamuna ajelin Ouluun ystävän luokse ja käytiinpä siellä sitten kuuntelemassa Matti Eskon 70-vuotis konsetti. Sieltähän ne tuli vanhat tutut laulut ja monia uudempiakin kuin vettä valaen. Lämmin, hellä, pehmoinen ja Trasselijussi toi itselläkin ihan nuoruuden mieleen. <br />
Kulttuuria on luvissa ensi viikonloppunakin, kun Iisalmeen suunnistetaan teatteriin liiton järjestämälle reissulle. Taisipa olla esityksen nimenä "Vaimoni on eri maata". Koko marraskuu on yhtä matalaa lentoa, kun sitten seuraava viikonloppu menee Tampereella käsityömessujen merkeissä ja marraskuun vimppa viikonloppu ois taasen se aika vuodesta kun on Rukan maailmancup-hiihdot. <br />
<br />
Jospa pikkuisen tekis vielä kehonhuoltoa. Rullailis ja venyttelis. Uusin löydökseni on tuo "vihreä kaulin", jolla hyvä rullailla mm. jalkoja, varsinkin pohkeita, joita niin vaikea foamrollerilla pehmitellä..<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_0SFQPhwH1sOoTKuh2qMx0a7G_DmAiFKg86iqbmNLm3jlTCcf0TK_FiEqcM63uSssR27GjBqYCTaucey6V0oxuUHnRUEhYoJ8xo-fbdJVvOsWolOS7pd9qMok7EGj8VYzYJaVnov0Bh15/s1600/20170419_104213.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="961" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_0SFQPhwH1sOoTKuh2qMx0a7G_DmAiFKg86iqbmNLm3jlTCcf0TK_FiEqcM63uSssR27GjBqYCTaucey6V0oxuUHnRUEhYoJ8xo-fbdJVvOsWolOS7pd9qMok7EGj8VYzYJaVnov0Bh15/s400/20170419_104213.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgg3zKwAA91C6X0t98lvoqwqR1PPZp07V1t8UIuztRTuVeLcCyWRrjApHOYUApoRW8MmKthEott8rBSTdomk6oal7Xwj5aLpEJtGk8oNy25iqrRfzTFWoDc6viEImlf7LWaFD7SFHHsgotl/s1600/20170419_104058.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="961" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgg3zKwAA91C6X0t98lvoqwqR1PPZp07V1t8UIuztRTuVeLcCyWRrjApHOYUApoRW8MmKthEott8rBSTdomk6oal7Xwj5aLpEJtGk8oNy25iqrRfzTFWoDc6viEImlf7LWaFD7SFHHsgotl/s400/20170419_104058.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-7470862964243760452017-10-25T21:32:00.001+03:002017-10-25T21:32:52.047+03:00NO NIINJokohan sitä sais heräteltyä tämän blogin uudelleen. Yritetään ainakin :) Olen nyt saanut itseni jollain muotoa motivoitua taasen harjoittelemaan. Kesä oli todella saamaton, laiskuus meinasi vallata tämän naisen kokonaan ja siitäpä tulikin sellainen "välivuosi". Nyt sitten uusin tavoittein kohti ensi kautta. Itsellähän tuo sarjakin muuttuu, kun tammikuussa napsahtaa taasen yksi vuosi lisää mittariin. Tulevana vuonna sarjani onkin N55.<br />
<br />
Sen verran on tullut jo katseltua ensi vuoden Aikuisurheiluliiton kisakalenteria, että arvokisoja olisi tarjolla sopivalla hollilla. Huhtikuussa olisi jo SM-puolikas (paikkakuntaa en muista varmuudella, mutta olisiko ollut Vierumäellä). SM-maraton juostaan Kempeleessä elokuun alkupuolella. Ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailut Ruotsissa heinäkuussa. Ja monia muita kisoja kalenterin täydeltä. Kisoja ei tosiaankaan puutu, jos vain sais tuota kuntoa nostettua ja pidettyä ehjän harjoittelukauden. No nyt treeni on kuitenkin aloitettu. Sunnuntaina tämä hymyili kilpaa auringon kanssa, kun juoksu maistui niin mukavalta ja sää suosi pitkällä lenkillä. Pitkät lenkit on olleet tosi vähinä koko kesän ja 21 km sunnuntaina menikin yllättävän helposti. Toissa viikolla oli oikeastaan ensimmäinen pitkä (20 km), joka ei todellakaan kulkenut kevyesti. Silloisella iltalenkillä sippasi nainen ja lamppu, molemmat.<br />
<br />
Tuosta otsalampun hyytymisestä tuli mieleen, että meinasin olla eilen aamulla virkeä ja juoksennella töihin. Olin niin ajatellut, että lähtisin ennen kuutta juoksentelemaan tuonne pimeään aamuun niin ehtisin hyvin töihin ennen kahdeksaa. Mutta onneksi illalla aloin katselemaan pantasusien liikkumisia, kun sudet olivat viikonloppuna tappaneet hirvenpyynnissä olleen koiran täällä Nivalassa. No enhän minä sitten uskaltanutkaan lähteä otsalampun valossa juoksemaan, kun huomasin suden olevan tuossa Nivalan ja Sievin rajamailla. Arvelin, että aamullahan se on jo Kytöpuhdossa mua seuraamassa. Joten aamulenkki luonnossa vaihtui iltalenkkiin juoksumatolla. Ja siellä ei tarvinnut susia ajatella. On tää niin peestä, kun nykyään noitakin pitää pelätä. Henkilökohtaisesti pelkään susia enemmän kuin karhuja.<br />
Muutamia vuosia sitten uskalsin vielä mennä tästäkin metsiä pitkin syntymäkotiini Ylivieskan Murtoon. Itseasiassa se oli 2011 ja juurikin näihin aikoihin vuodesta. Lokakuun 11 pv jäin tuolloin vuorotteluvapaalle ja heti muistaakseni seuraavalla viikolla tuon reissun tein. Aamulla ennen seitsemää lähdin vielä pimeyden vallitessa ja otsalampun valossa aluksi tietä tarpoen ja siitä metsäpoluille ja -linjoille. Matkaan meni hiukan yli 10 tuntia ja otsalamppua tarvitsi myös loppumatkasta, kun alkoi tulla taasen pimeä. Nyt en yksin lähtisi mistään hinnasta tuonne susien syötiksi. Kauhistuttaa pelkkä ajatuskin.<br />
<br />
Johan tässä jotain tulikin. Eihän sitä pitkän tauon jälkeen kannata paljoa kirjoitella, että jaksatte tämän lukeakin. Koitan nyt olla aktiivinen tämän suhteen.Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-82542275279757667972017-04-25T22:39:00.002+03:002017-04-25T22:39:37.641+03:00ELÄMÄ ON IHANAA, KUN SEN OIKEIN OIVALTAAJuurikin tuolta on nyt tuntunut. Ensinnäkin on ollut terveyttä, mitä nyt pikkuisen edelleenkin meinaa tuo reipas vuosi sitten loukkaamani häntäluun seutu vaivata ( mutta onneksi vain pikkuisen ). Ja toiseksi kun on saanut olla terveenä, niin on jaksanut tehdä töitä niin kotona Pikku Peukaloisessa kuin päätyössäni Kallioppky:ssä. Tämä pieni elämän muutos viikottaiseen rytmiin on ollut todella positiivinen kokemus. <br />
Kun vuosia paahtaa samaa rataa, niin jotain uutta välillä kaipaa. Ja sen muutoksen ei tarvitse todellakaan olla suuri, jotta siitä saa ihan uutta virtaa ja elämään sisältöä. Tämä yksi päivä viikossa on tuonut mulle paljon ilonaihetta. Ihania asiakkaita, uusia tuttavuuksia ja myös vähän lisääntynyttä vapaa-aikaa. Sopivaa vaihtelua päivään tuo vielä se, että saan tehdä välillä kalevalaista jäsenkorjausta ja välillä on hieronta-asiakkaita. Tää on niin parasta :) <br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjebFF3Is4N35es9vlEbxzC8r-W5xbvfjShhQ2gg8H8PA_7t4FTRP61IAbfMDYgUXjt0W-_onQotSAxPmRqF3qodOiFa3g0nx1Xb7rZLSyaMv6p18VhDDnsvuPQnU9oT65BL1HF-73RCBiY/s1600/DSC_0004.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjebFF3Is4N35es9vlEbxzC8r-W5xbvfjShhQ2gg8H8PA_7t4FTRP61IAbfMDYgUXjt0W-_onQotSAxPmRqF3qodOiFa3g0nx1Xb7rZLSyaMv6p18VhDDnsvuPQnU9oT65BL1HF-73RCBiY/s640/DSC_0004.JPG" width="426" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kalevalainen jäsenkorjaus alkaa jalkapohjista.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNmGDN2p-3UCj6Iw-haZ9VZG3hNwx8_vn-DGXVWVJCFhmEfPIMFCyi1w9G3NHbtAFxesOvfqdh1DXOQoCtmvNE03QTXLViGixGXg8pV4hvFoUCOAfunBpq8QbOshbicm-gVev0ylHLc6QP/s1600/DSC_0046.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNmGDN2p-3UCj6Iw-haZ9VZG3hNwx8_vn-DGXVWVJCFhmEfPIMFCyi1w9G3NHbtAFxesOvfqdh1DXOQoCtmvNE03QTXLViGixGXg8pV4hvFoUCOAfunBpq8QbOshbicm-gVev0ylHLc6QP/s640/DSC_0046.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pohjelihasten pehmittelyä hieroen.</td></tr>
</tbody></table>
On tässä vielä muutakin, mikä mieltä nostattaa. Ensi viikonloppuna pitäis toteutua Vierumäellä Suomen Aikuisurheiluliiton (SAUL) järjestämä Kestävyysjuoksijoiden kevätleiri perjantaista sunnuntaihin. Tuon viikonlopun uskoisin tuovan uutta motivaatiota harjoitteluun. Valojänistestillä se alkaa ja sisältyypä siihen tulevien Sm- maastojuoksun esikisatkin. Kirjoittelenpa sitten tuosta viikonlopusta, kunhan se on eletty.<br />
<br />
Pari päivää sitten, sunnuntaina, juoksin tämän kuukauden pitkiksen. Sää oli mitä ihanin kevätsää. Tuuletonta ja välillä tosi aurinkoistakin. Matka taittui tällä kertaa edellis kertoja helpommin. Jaksoin jopa juosta koko 42 km ja pari viimeistä km pikkuisen kiihtyvänäkin. Kyllä oli niin tyytyväinen olotila tuon lenkin jälkeen, kun edelliset pitkät ovat olleet niin haasteellisia. <br />
Huomenna olis mäkivetoharjoitus Onni alias "Cosmoksen" treeni-ohjelman mukaan, mikäli oma muuntuva aikatauluni sen mahdollistaa että pääsen mukaan.<br />
Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-27431558107338492262017-04-06T21:46:00.000+03:002017-04-06T21:46:04.358+03:00VUOKATISSAViime viikonloppu meni Vuokatissa, kun voitin KKI-liikuntakampanjasta liikuntaloman sinne. Linja-auto lähti perjantai aamupäivällä huristelemaan kohti Sotkamoa mukanaan innokkaita kuntoilijoita. Kaikkinensa vajaa 40 henkilöä eri työpaikoista. Meitä oli Ppky Kalliosta päässyt mukaan 10. <br />
Kovin suuri ei ollut tuo arvontaan osallistuneiden joukko, kun vain 45 oli palauttanut liikuntakortin. Ja tällä liikunta kortin palautuksella osallistui arvontaan. Kalliossa on kuitenki yli 700 työntekijää. Mutta tämähän vain tietenkin antoi paremmat voittomahdollisuudet kortin palauttaneille. Tokikin toivoisi, että liikkujia olisi enemmän. Tai uskotaan ainakin, että niitä tuossa joukossa on enemmän, mutta eivät vain ole halunneet kampanjaan osallistua.<br />
No, joka tapauksessa viikonloppu oli huikea. Urheiluopiston tiloissa majoituttiin saunallisissa huoneistoissa. Aurinkoista säätä ja mieltä riitti sekä monia eri lajeja tuli harrastettua, puhumattakaan siitä urheiluopiston ruokatarjonnasta. Ja kaiken huipuksi tuli vielä paljon uusia tuttavuuksia. Näillä kokemuksilla mennään taasen pitkälle.<br />
<br />
Tuolla Vuokatissa tuli juostua parina päivänä kunnon lenkit, lumikenkäilyä harrastettiin myös ja kuntosalilla puntteja nosteltiin sekä käytiinhän sitä tietenkin Naapurivaaralla tanssimassakin. Suksia en edes ottanut mukaan, kun tuota ohjelmaa siellä oli ihan riittämiin ja arvelin, että juoksemaan pitää ehtiä<br />
.<br />
Juoksuinto on hyvin säilynyt tuon viikonlopun jälkeenkin. Maanantaille ja tiistaille on tullu lenkit juostua. Eilinen ja tämä päivä on mennyt sitten muissa merkeissä. Mutta eiköhän sitä huomiselle pitäs koittaa joku reippaampi lenkki juosta tai jotain vetoja saada aikaiseksi. <br />
<br />
Sunnuntaille ois testijuoksu tiedossa. Aivan alkaa hengästyttämään, kun miettiikin, että pitäs yrittää kymppi juosta mahdollisimman vauhdikkaasti. Yksi ainoa testijuoksu on koko talvelle tullut juostua. Siis noin kuukausi sitten ja aikaa siinä kului melkoisesti. Jos nyt oikein muistan, niin taisipa mennä muutama sekunti päälle 51 min. Että kyllä sitä pitäis nyt saada hilattua vähän paremmaksi. Tavoite ois tietenki se 49.59 :) Katellaan miten käy. Onhan nyt onneksi jo sulat tiet, jos nyt ei enää ihan takatalveksi heittäydy.Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-21953677542756653172017-03-26T21:21:00.000+03:002017-03-26T21:21:02.281+03:00AIKA RIENTÄÄKevät on sitte jo pitkällä ja tämä naikkonen on ihan unohdellut tänne kirjoittelut tässä kevään huumassa.<br />
MM-Lahdessakin tuli lähes viikko oltua. Olihan huikeat kisat. Järjestelyt täydelliset, puhumattakaan siitä tunnelmasta, joka paikan päällä vallitsi. Ilmat sattui tälle vilukissalle ihan kohilleen. Palellut ei, kuin ihan pikkuisen viimeisenä päivänä. Mutta veret alko kiertään silloinkin Heikkisen upeaa hiihtoa seuratessa ja äänijänteitä venyttäessä.<br />
Meitä oli kahdeksan hengen porukka yhdellä mökillä noin 12 kilometrin päästä kisapaikalta. Mökki täytti hyvin meidän vaatimukset ja tilaa oli riittämiin.. Sattui niinkin, että saatiin saatella yksi porukan jäsen tuolloin lauantaina uudelle vuosikymmenelle. Laitanpa tähän vähän kuvia tuolta viikolta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgg3ijAQc8U2fMufKBpjbXse54VgLCB0g43H01hQEyuH8vbruWPVLt7tAgduZsmPNuXOhHi_g9BxJSolrAsfM5PjBhewdVd1e5c_HlCif1fsryTZ6DxA-3UCpyPvZ87XiRoVIpMq5du-bGy/s1600/20170228_084722.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="384" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgg3ijAQc8U2fMufKBpjbXse54VgLCB0g43H01hQEyuH8vbruWPVLt7tAgduZsmPNuXOhHi_g9BxJSolrAsfM5PjBhewdVd1e5c_HlCif1fsryTZ6DxA-3UCpyPvZ87XiRoVIpMq5du-bGy/s640/20170228_084722.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ensiksi tärkein. Kisakynnet, nehän on olennainen asia :)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilpy_6ob9UB6cnzQSVtJq2PMxCIFyqYnD-vu_88W1PAfRhsOyFjLp-xUsWpR9lQXum8FaSdYwdrgjy996VqcjH5ph9MYRRqSX0jXjbFsCLJ0RHudDQ6zoq347THMf2Evaj7eLL3IzttVy_/s1600/20170228_104446.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilpy_6ob9UB6cnzQSVtJq2PMxCIFyqYnD-vu_88W1PAfRhsOyFjLp-xUsWpR9lQXum8FaSdYwdrgjy996VqcjH5ph9MYRRqSX0jXjbFsCLJ0RHudDQ6zoq347THMf2Evaj7eLL3IzttVy_/s640/20170228_104446.jpg" width="384" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Leijona naiset lähdössä Norjan kaatoon:) Tuolloin jäi kyllä Norja kaatumatta.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0Q9VI_2CyhJ709kPTMMFhIGaxbcHS3anX3k8HIoBtevdqMJ8OPJF7Y2xxfLqwUqVCeDKoaBt0ffDykisk68aq3jgyfTety0Baeg7zWK33b3P08ctGccxu0tg8hViAVz-lvAL28FAylqAQ/s1600/20170228_191311.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0Q9VI_2CyhJ709kPTMMFhIGaxbcHS3anX3k8HIoBtevdqMJ8OPJF7Y2xxfLqwUqVCeDKoaBt0ffDykisk68aq3jgyfTety0Baeg7zWK33b3P08ctGccxu0tg8hViAVz-lvAL28FAylqAQ/s640/20170228_191311.jpg" width="384" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Välillä käytiin kuunteleen tangokuninkaallisia.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvQtyvgbo6fU9dk6phwggg3qVvZrxGnUxMpVIvHAFurNWw7tFmfFhqOiUlSSOxNVn7qx_9ZWaBzXO8FEamV5VVNHRJdosfLJMBTpw7g2UfAcJJrvjfpemJFRVrJO9eJIPRbx5JBUuFKWyn/s1600/IMG-20170303-WA0000.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvQtyvgbo6fU9dk6phwggg3qVvZrxGnUxMpVIvHAFurNWw7tFmfFhqOiUlSSOxNVn7qx_9ZWaBzXO8FEamV5VVNHRJdosfLJMBTpw7g2UfAcJJrvjfpemJFRVrJO9eJIPRbx5JBUuFKWyn/s640/IMG-20170303-WA0000.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tänään oli Iivon päivä :) </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh67HfNmonS1q8L-cBLGRWKNTz-RUiOrEjQCPtxkftY54CTRkujmtmSD_DFKMbyi-1HUTrog2pQO_gpJPWIxFPvVkyi_SUZKQOTSNHLEvPLmspnoIVtFhLky3MRMx75GHFwXCr5c7Wh2KAO/s1600/IMG-20170303-WA0003.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh67HfNmonS1q8L-cBLGRWKNTz-RUiOrEjQCPtxkftY54CTRkujmtmSD_DFKMbyi-1HUTrog2pQO_gpJPWIxFPvVkyi_SUZKQOTSNHLEvPLmspnoIVtFhLky3MRMx75GHFwXCr5c7Wh2KAO/s640/IMG-20170303-WA0003.jpg" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Aika osuneet väriyhdistelmät :)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiP_T-1-ytU3V2UtTXKx2cLPICIwkj-NMRNmlG3QVvYNeXEuIgb3-imSBTQcaN-pkicmVeXcRXkYO7ENcgoHj3tpxirbvc2ElPO0kOD_Mpank5kwnMd5tEL5NbxievFc6GKsPiOfmjnY1-1/s1600/IMG-20170305-WA0002.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiP_T-1-ytU3V2UtTXKx2cLPICIwkj-NMRNmlG3QVvYNeXEuIgb3-imSBTQcaN-pkicmVeXcRXkYO7ENcgoHj3tpxirbvc2ElPO0kOD_Mpank5kwnMd5tEL5NbxievFc6GKsPiOfmjnY1-1/s640/IMG-20170305-WA0002.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Leijona-naiset meinas muuttaa välillä jo Norjan leiriin. Aika sula oli tuokin rinne.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaPMaFz4cYjCZQO5Rb1-lG6zGF1Gu8vKeEbAbC-uBB0R-Yp0fKPCl60VJ8BQ05iI1ZvBWgO1bq3pbca8qjIWSa5e8iZ-nxx1qcWLajtntvW-uOzN4kC4cGPACHH_-FH5BCUz74VwFx9O-8/s1600/IMG-20170304-WA0002.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaPMaFz4cYjCZQO5Rb1-lG6zGF1Gu8vKeEbAbC-uBB0R-Yp0fKPCl60VJ8BQ05iI1ZvBWgO1bq3pbca8qjIWSa5e8iZ-nxx1qcWLajtntvW-uOzN4kC4cGPACHH_-FH5BCUz74VwFx9O-8/s640/IMG-20170304-WA0002.jpg" width="360" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rölli oli sitä mieltä että päivänsankarin lappuun oli tullut väärät numerot ja peitti tuon nollan.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
</td></tr>
</tbody></table>
Hiihtelyt on jääneet melko vähiin tälle talvelle ja laitoinkin jo monot odotteleen ensi talvea. Olisiko tullut noin 400 km ehkä ei aivan sitäkään. Ylös ooon kyllä kilsat laittanu, mutta enpä niitä oo yhteen ynnänny vielä.<br />
Juoksua oon koittanut vähiinsä pitää yllä vaikka sekin on ollut melko vaihtelevaa. On tullut välillä hyviä viikkoja ja sitten ihan pohjanoteerauksia. Kaikenlaista touhua tässä ollut.<br />
<br />
Kun tuossa alkuvuodesta sain sen kalevalaisen jäsenkorjaaja nimikkeen käyttöoikeuden, niin laitoin pystyyn semmoisen yrityksen kuin Pikku Peukaloinen. Pikku Peukaloinen tarjoaa klassista hierontaa ja tuota kalevalaista jäsenkorjausta. <br />
Alan huhtikuun alusta tekeen päivätyötäni 80:llä prosentilla ja sehän meinaa sitä, että silloin oon yhden päivän viikosta kotona tekemässä tuota omaa hommaa. Tuo kotipäivä on aina maanantai. Toki, jos tulijoita on, niin teen toisinaan lisäksi myös jonkun illan. Facebookista löytyy jo tietoa Pikku Peukaloisesta ja tulossa on myös nettisivut, kunhan tässä saadaan semmoiset aikaiseksi. <br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJ28MxfaSjalSsVKXphky-dPtaTL9GoepeDtBOdO_FmUhOP5xqokjdIwmnG_WzhwytoHWyOjZ35C11qCQTw-wHk5onhN8APb-pRnsjpyLq8o64DwXorA_QG-9brFdkJbDBvXdwdO6T1Lbm/s1600/20170319_181150.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJ28MxfaSjalSsVKXphky-dPtaTL9GoepeDtBOdO_FmUhOP5xqokjdIwmnG_WzhwytoHWyOjZ35C11qCQTw-wHk5onhN8APb-pRnsjpyLq8o64DwXorA_QG-9brFdkJbDBvXdwdO6T1Lbm/s640/20170319_181150.jpg" width="384" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hoitotila sijaitsee kotonani.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM4ITf8FZFRHYWrziBkAr_ujZTJ-qAzvUHenTtQQrkDXti22y08fyN6dP16McDCH5GJD9Rc3UKZ7Y5BaSmV-a-UjUiWqjioiUhm1bTLhDWjLsKp5_lTNK0y7NDQlyon4pyITyNM4mAfOXm/s1600/20170319_183025.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhM4ITf8FZFRHYWrziBkAr_ujZTJ-qAzvUHenTtQQrkDXti22y08fyN6dP16McDCH5GJD9Rc3UKZ7Y5BaSmV-a-UjUiWqjioiUhm1bTLhDWjLsKp5_lTNK0y7NDQlyon4pyITyNM4mAfOXm/s640/20170319_183025.jpg" width="384" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Että tämmöistä :)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Tänään oonkin sitten juossut kuukauden pitkiksen 42 km. Ja sanonpa, että huh huh. Oli semmonen tuuli välillä vastaan, välillä sivulta ja onneksi lopuksi takaa. Tuntu että puskee kaks metriä takas, jos yhden pääsi eteen päin. Mutta vastaavasti myötätuuleen tuli keveästi.......niin kauan kunnes krampit iski. Meinasi 4 km ennen kotia jo soittaa noutajan :), mutta ei onneksi sisu antanu periksi. Niin kummallisesta paikasta kramppas ku jalka pöydän päältä ja pohkeen sivusta. Ei oikein pystyny mitään vasta venytystäkään tekeen. Kun nilkan ojensi, niin kramppas pohje. Piti yrittää käsillä lihasta venyttää. Luulin, jo että en pääse kotiin muuta ku auton kyytillä. Kun sitten vihdoin pääsin taas jotenkin juoksemaan, en uskaltanu kävelyksi heittää enää ollenkaan. Ja juostakkaan ei ois jaksanu. Onneksi se myötätuuli työnsi eteenpäin.<br />
Kramppien syyksi arvelen sitä, että omaa tyhmyyttäni lähdin lenkille aluksi ilman juomia, kun meinasin vaan tehdä lyhyemmän lenkin tuon sään vuoksi. Mutta kun matka niin helposti meni, niin soitin tyttären tuomaan mulle mehuvyön, jonka olin valmiiksi laittanut. Siihen olin varannu kolme pikkupuulloa mustikkamehua, siis en mitään urheilujuomaa. Ja eipä siinä mustikkamehussa suoloja ym. ole ja eipä suoloja ollut mulla missään taskussakaan. Siis täysin oma moka. Ja juotavakin loppui viimeisellä kympillä, kun ehti jo tulla niin jano ennen kuin tosiaankin sain ensimmäisen juomapaussin, että nestettä sitten meni enempi ku normaalisti. Viimeisellä vitosella oli pakko jo poiketa tieltä sen verran, että kävin puhdasta lunta hakeen "syötäväksi" nesteeksi. Enpä oo sitten lapsuusvuosien jälkeen lunta syönytkään. Mutta helpottihan se vaikka kylmää kyllä oli.<br />
<br />
Kotona sitten ensimmäiseksi merisuolat ääntä kohti ja kunnon juoma-annokset. Tämän jälkeen saunaan ja jalat kylmään vesiämpäriin. Kyllä se siitä alko helpottaan, kun ensin pääsi könyään sinne saunan lauteille. Nyt vielä ennen nukkumaan menoa venyttelyt ja vähän rullauksia. Onneksi viikolla on tiedossa jalkahieronta. Tulee tarpeeseen.<br />
Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-41025613304541196802017-02-19T18:15:00.001+02:002017-02-19T18:15:38.265+02:00LIIKUNNALLINEN VIIKKOViime viikonloppu meni hiihdellessä Aurinkoladulla perinteistä. Sunnuntai-illan kruunasi vielä tyttären kanssa tehty "tehotreeni", jossa villasukat, kyykkäykset ja painot toivat lisämaustetta :) Maanantai olikin sitten vapaa treeneistä. Tiistaina hiihtoa kymppi pukkimalla, kun oli sellainen pääkallokeli ettei luistelusta tullut yhtään mitään. Keskiviikolle oli juoksumatolla 10 km kiihtyvällä vauhdilla.<br />
Sittenpä torstaille otin ystävänpäivänä heitetyn haasteen vastaan ja suuntasin elämäni ensimmäiseen bodypumppiin. Onneksi siellä kuitenkin ymmärsin pysytellä kohtuu painomäärissä, mutta siltikin sain itseni melkoisen kipeäksi. Toki tervettä kipua, kun lihakset huutaa Hoosiannaa. Etenkin ojentajat ja yleensäkin yläkroppa, jolla ei nyt niin paljon ole tullut punttitreeniä tehtyä tiesivät olleensa pumpissa.<br />
Ojentajat ovat sitten saaneet kyytiä myös perjantaina ja lauantainakin, kun olin molempina päivinä hiihtämässä. Ja perjantain Aurinkolatu kierros meni taasen tastyönnöksi. Enpä edes muista milloin mulla olisi ollut näin kipeät kädet. Tämän päivän juoksulenkilläkin tuntui, että en pysty käsiä koukussa edes heilutteleen. Oishan tietenkin voinu ottaa kiinalaisnaisten mallin maratonilta ja juosta suorin käsin, mutta jätinpä kuitenkin yrittämättä :) <br />
Tämän päivän lenkki olikin helmikuun pitkis. Kipinä-maraton retillä neljä kierrosta. Nyt meitä oli kolme innokasta naista. Sääolosuhteiden ei annettu masentaa. Lunta oli tullut yön aikana ja lähes koko ajan sitä sateli lisää. Tuumattiin vaan, että lihakset vahvistuu, kun joutuu nostelemaan jalkoja korkeammalle. Yksi tien pätkä oli tosi liukas ja nastoista ei siinä ollut mitään hyötyä kun lunta oli liian paljon. Kaatumatta selvittiin. Meistä yksi kiersi yhden kierroksen, toinen kolme kierrosta ja minä sitten sinnittelin vielä sen neljännenkin. Tällä kertaa jaksoin jo juosta koko matkan, jos sitä taapertamista nyt voi juoksuksi kutsua. Sanotaan nyt, että ainakin tein juoksunomaista liikettä noin viisi tuntia, kaikki juomapaussit mukaan lukien.<br />
<br />
Tuleva viikko ei olekaan näin liikunnallinen, sillä siellä näyttää lähes joka illalle olevan jonkin sortin muuta tekemistä. Paitsi innostuin siitä bodypumpista sen verran, että ilmoitin itseni myös ensi viikon jumppaan.<br />
Nyt kyllä tarttee alkaa venytteleen ja jyystään lihaksia sopivassa määrin tuolla rullalla, jos meinaa huomen aamuna päästä kävelemään.....Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-30790711268306897242017-02-08T20:59:00.004+02:002017-02-08T20:59:43.913+02:00KOVILLE OTTAAToipuminen tuosta flunssasta meinaa vaan pitkittyä. Välillä tuntui jo että se meni ohi. Lenkkiäkin uskalsin tehdä, hiihtämässä käydä ym. Mm. tuli juostua se tammikuun pitkiskin eli 42 km kevyttä hölkyttelyä. Alkumatkasta oli mulla hyvää seuraakin, mutta loppumatka täytyi sitten juoksennella ihan yksin. Juoksua 38 km asti, jonka jälkeen pari kävely pätkää ja viimeiset kaksi kilometriä sitten taas juosten. Nyt sellaista kurkkua kutittavaa yskää ja väsynyttä oloa oon potenut jo useita päiviä. Eipä sitten oo liiemmin liikuttu.<br />
<br />
Viime viikonloppuna kävin elämäni ensimmäisen kerran Oulun jäähallissa katsomassa Kärppä pelin. Saatiinkin nauttia koko rahan edestä, kun peli meni jatkoajalle ja vieläpä lopuksi rankkarikisaan. Ja Kärpäthän ne sen sitten voittivat. Harvinaista herkkua sekin tällä kaudella. Pelin jälkeen mentiin syömään vatsat täyteen ja kiertelemään täysillä vatsoilla parit karaokebaarit. Yöksi jäätiin Tapion veljen luokse Ouluun. Suunniteltiin samalla siellä myös tulevaa MM-kisa matkaa Lahteen. Kahdeksan hengen porukalla ollaan Lahteen lähdössä. Mökki ollaan varattu jo vuoden päivät sitten. Tuota viikkoa kovasti jo odottelen. Kisalakitkin ollaan naisten kanssa hommattu valmiiksi :)<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUfv5aoyPXplbljSm0wIKV1v-0IX1qFwrdu2gHzejTdEOJwpUmWtuq1BrylAIPaJIiyDY07oudzl6Mwa6nzGE0KM-4Y1Hzwu5_KgVJKSgvNHMl1JC9VD7wH7Xz4-AcT9OLVwuur3AvqzS3/s1600/jellona.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUfv5aoyPXplbljSm0wIKV1v-0IX1qFwrdu2gHzejTdEOJwpUmWtuq1BrylAIPaJIiyDY07oudzl6Mwa6nzGE0KM-4Y1Hzwu5_KgVJKSgvNHMl1JC9VD7wH7Xz4-AcT9OLVwuur3AvqzS3/s400/jellona.jpg" width="222" /></a></div>
Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-24202592328838009682017-01-22T20:48:00.000+02:002017-01-22T20:48:37.602+02:00ULKOILUANo niin, tautihan siitä tuli päälle. Ensimmäinen viikko oli kurkkukipua sen verran, että lenkkeilemään ja liikkumaan ei uskaltanut lähteä. Viime viikko oli sitten todella rajua flunssaa. En edes muista, milloin olisin ollut noin sairas. Pientä lämpöä, mutta voi armoton sitä joka paikan särkyä. Särki niin luita kuin lihaksiakin, varpaista nokkavarteen saakka. Liikkuminen jäi totaalisesti. Lähes kahden viikon tauko. Nyt perjantaina uskaltauduin sitten eka kerran ulos ja kävin sellaisen puolen tunnin hölkkä-/kävelylenkin. Ja voitte kuvitella, miten oli mahtavaa päästä tuon taudin jälkeen ulos. Suupielet korvissa koko tuon puolituntia.<br />
Lauantaina sitten jo Vähämäessä luisteluhiihtoa rauhalliseen tahtiin hiihdellen 15 km. Ja tänään sunnuntaina juoksulenkki. Tälle päivälle olin alun perin suunnitellut sitä 42 km pitkistä, tuolla Kipinä-maratonin reitillä. Mutta enhän nyt sellaista uskaltanut lähteä toteuttamaan vielä näin lähellä sairastelua. Onneksi toimii tuo itsesuojeluvaisto vielä sen verran. Vaikkakin kyllä oli niin mahtavan hyvä juoksusää, että olisi tehnyt mieli enemmänkin hölkkäillä. Mutta pakotin itseni pois radalta kahden juostun kierroksen jälkeen eli puolikkaan ( 21 km ) verran tuli tälle päivälle hölkkää.<br />
<br />
Ensi viikon sunnuntaille olisi nyt sitten suunnitelmissa yrittää toteuttaa tuota 42 km lenkkiä. Toivotaan yhtä loistavaa säätä kuin tänäänkin. Pakkasta oli asteen verran ja lähes tuuleton sää. Liukkautta ja jäisiä teitä, mutta nastat purivat oikein hyvin. Hieman tuntuu jaloissa tuo nastakengillä juoksu ja varmasti muutenkin nyt, kun on ollut niin pitkään juoksutaukoa noiden pitkien lenkkien suhteen. Mutta jospa tämä tästä taas alkais rullaan.Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-45672708375077852442017-01-11T21:54:00.000+02:002017-01-11T21:54:01.134+02:00LENTSUA YRITTELLÖÖKurkkukipuilua ja kutittavaa yskää ollut jo useampana päivänä, mutta nyt ei sovi tautia ottaa vastaan. Ensi viikonlopulle ois meno Haukiputaalle jäsenkorjaus viikonlopulle ja eipä nyt muutenkaan tekis mieli kipeeksi tulla. Munkintippoja ja kuumaa juotavaa on kulunut jo melkoisesti. Kaikki aerobinen liikunta on myös ollut tauolla maanantaista asti. Joskus aiemmin luin juoksija lehdestä, että kun on kurkkukipua, niin silloin on syytä pidättäytyä lenkkeilystä ja rasituksesta jottei salakavala sydänlihastulehdus pääse iskemään. Monestihan sitä jäädään lenkiltä pois vasta sitten, kun on kuumetta ja oikein kunnolla flunssa. Lenkkeilyn suhteen toimitaan samoin, kun työpaikallakin eli jos ei ole kuumetta painetaan vaan eteenpäin. Tai ehkä nuorempi sukupolvi on jo oppinut tuossakin suhteessa, että sairaslomat on tehty sairastamista varten :)<br />
<br />
Viime viikolla aloitin rempan tuossa huoneessa, missä mulla on hoitopöytä. Se huone on alun perin ollut keittiönä. Tässä talossa tuolla paikalla on ollut postipankki ja tämä kyseinen huone on ollut ilmeisesti niiden henkilökunnan taukotilana. Siinä on ollut pienehkö tiskipöytä ja astiakaappikin. Tuon astiakaapin olen jo aiemmin ottanut pois ja nyt oli tiskipöydänkin vuoro väistyä uusien tuulien tieltä. Ensin pientä purkuhommaa, laattojen naputtelua irti ja vanhan laminaatin purkamista. Sitten kittaukset, maalaukset ja tapetointi sekä lattian laittoa. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että hoitopöydän sain sinne viedä jo takaisin, mutta käsienpesuallas sieltä vielä puutuu. Tietenkin siinä on vielä muutakin sisustamista, mutta pääpiirteittäin alkaa olla valmista ja suurempaa "törkystä" hommaa ei enää ole. Laittelen sitten kuvia, kun se huone kunnolla valmistuu :) Voipi mennä aikaa, kun iltoisin ei paljon ehdi ja nyt tuleva viikonloppukin menee siellä Haukiputaalla.<br />
<br />
No niin, nyt oiskin sitten tämän päivän spagaattiharjoitusten aika!<br />
<br />
Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-24949341136792960082017-01-07T00:25:00.005+02:002017-01-07T01:04:30.072+02:00SUKLAATAHuh, kohta pursuaa suklaa jo korvistakin. Vyötäröltä se on pursunnut jo joulun jälkeen ja nyt synttäreiden jälkeen tosiaan tuntuu olevan koko keho melko täynnä tuota ihanaa sokerimössöä. <br />
Nooh, syödään nyt vielä tämä viikonloppu, että saadaan pöydille ja kaappeihin kertyneet suklaat hävitettyä. Töissä sitä kyllä vielä on muutama rasia tuhoamatta, mutta ne saa nyt minun puolestani olla rauhassa. Tai tietenkin, jos ihan hätätapaus tulee, niin silloin voin ihan vähän ottaa. Tai ei, nyt EI sitten lipsuta päätöksestä. Eli ensi maanantaista alkaa mun herkuttelulakko, joka sisältää ylenpalttisen makeiden syömisen lopettamisen. Perjantaipullat saa säilyä ohjelmassa, mutta karkkilakko astuu voimaan.<br />
<br />
Vuoden alusta aloitin uudelleen sen spagaattihaasteen, joka jäi viime talvena kesken. Sehän oli jo hyvinkin yli puolen välin ja muutoinkin hyvällä mallilla, mutta sitten tuli se minun "hiihtotapaturma". Tuo takalisto kärsi silloin kaateessa sen verran vaurioita, että spagaatti harjoittelu tyssäsi siihen. Nyt on uudelleen sen aika. Täytyy kyllä sanoa, että jotain tuonne häntäluun seutuun kuitenkin vaivaksi jäi. Esim. perinteisiä vatsalihaksia istumaan nousuin ei kyllä edelleenkään kärsi kunnolla tehdä.<br />
Nuorimman tyttären kanssa sitä spagaattia alettiin muutama päivä sitten harjoittelemaan <a href="https://www.sportyfeel.fi/spagaatti">https://www.sportyfeel.fi/spagaatti</a> sivujen ohjeistuksen mukaan. Kaukanahan se vielä on, mutta jos kuukauden päästä katsotaan uudestaan. Kyllä tää ikä tekee sen, että notkeutta pitäs vaalia ja lihaskuntoa ylläpitää. Nimittäin huomaa tuon oman kankeutensa nuorempien ja varsinkin lasten seurassa.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigbIVFjlvn23FMtX7XhU_EImEt5BXzXAYRkBm65_rcUwKskmxIwcBSR0ajQZ_INLCuC9scDsQwH4Fi4PstnYgclJmBp8kcEk3vWEMBE3mhpobCHEV3F0AoUtCXlVrdduSVbflJQYB3XjE-/s1600/20170102_213430.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="384" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigbIVFjlvn23FMtX7XhU_EImEt5BXzXAYRkBm65_rcUwKskmxIwcBSR0ajQZ_INLCuC9scDsQwH4Fi4PstnYgclJmBp8kcEk3vWEMBE3mhpobCHEV3F0AoUtCXlVrdduSVbflJQYB3XjE-/s640/20170102_213430.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tästä kuvakulmasta näyttäis, että ei se niin kauna ole.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyoH65zSUOlM41_96ZUy0TfS3CjWAyaPQb5pnpyDjJB6CH_JIX2sKfynoem5ZWBy7xRA7V3_aFu6d30DG3bWHlkTazBh9jUbmjNpXHEinN3_DafMqoVtYIuxqdKZrl4QeCEKYbD5RHMr79/s1600/20170102_213840.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="384" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyoH65zSUOlM41_96ZUy0TfS3CjWAyaPQb5pnpyDjJB6CH_JIX2sKfynoem5ZWBy7xRA7V3_aFu6d30DG3bWHlkTazBh9jUbmjNpXHEinN3_DafMqoVtYIuxqdKZrl4QeCEKYbD5RHMr79/s640/20170102_213840.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">On se melko kaukana sittenkin, kun kuvakulma on oikea.</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<br />
Tuli tuossa loppu vuodesta heitettyä ilmoille myös jotain sellaista, että jos "kostoksi itselle" juoksis <br />
maratonin kerran kuussa. Katselinkin noita tulevia maratontapahtumia jo sillä silmällä. Mutta huonosti näyttää maratoneja olevan näillä seuduin. Tykköötä ensin ajattelin, mutta samalle viikonlopulle sattui mun jäsenkorjaus viikonloppu ja eikä tammikuussa sitten muuta näyttäis olevankaan kuin ihan etelässä jotakin. Samoin maaliskuun hallimaraton sattuu Lahden MM-kisojen kanssa samoihin aikoihin. Eli täytyi keksiä jotain muuta. <br />
Yhdellä iltalenkillä, kun olin selvinnyt minua jahtaavasta koirasta, hoksasin että voinhan juosta kerran kuussa ns. oman maratonin. Tuossa on valmiiksi virallisesti mitattu matka tuo Kipinä-maratonin reitti, mikisipä en hyödyntäisi sitä. Ja kun en ole mikään maraton keräilijä, niin ei kisojen tarvitse olla mitään virallisia vaan voin ihan oman kunnon vuoksi juosta ja sen takia että saisin sitä tarpeeksi pitkää lenkkiä tehtyä. Kesäkuukausina saattaa sattua joku kuukausi, että juoksen sitten jossakin maraton tapahtumassa kyseisen kuukauden maratonin.<br />
<br />
Nyt tammikuulle olen varannut juoksupäiväksi sunnuntain 22 pv ja kello aika on 10. Tarkoitus on se, että tämä minun lenkki toimisi samalla Kipinän yhteislenkkinä. Eli lähtöpaikka on Haapalan koulu ja yksi kierros on n. 10,5 km. Jokainen lenkille mukaan lähtenyt voi kiertää haluamansa määrän kierroksia, juosta vaikka puolikkaan verran tai enemmän tai vähemmän. Vauhdin voi säädellä itse tai juosta minun matkassa. Jokainen voi kellottaa itselleen ajan ja jos mahdollista yritän saada Tapionkin sinne pyörimään kellon kanssa. Oma vauhtini tulee olemaan todella rauhallinen. Jokainen huolehtii omat huoltonsa itse, juomat ym. Vilukissana mulla kuitenkin on pakkasraja n.-15 astetta. Toki jonkin moinen yhteislenkki kuitenkin juostaan vaikka pakkasta olisi enemmänkin, mutta silloin en lähde tuota maratonmatkaa juoksemaan.<br />
Seuraavat juoksuajankohdat olen suunnitellut olevan 19.2 ja 19.3. Siitä seuraavat juoksupäivät tarkentuvat lähempänä. <br />
Alla on kopio tuosta juoksureitistä, mitä tulen juoksemaan. Ja toivon tosiaankin seuraa tuolle lenkilleni.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><img class="CSS_LIGHTBOX_SCALED_IMAGE_IMG" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0QNSvM3zQQgQvsT_xY57bZNua-mwxzbwzxjy9X_mw94IYsolXekQz2YRDzq0RHZpkp6pwFMOO7IUSPn9SnkZrIDJpUSzM4b6K25AT1yi50GUlFhvwiSQV7ThGFvksg8yEMO5if3yfOSg/s400/KMR2015.jpg" style="height: 454px; margin-left: auto; margin-right: auto; width: 326px;" width="287" /></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"></td></tr>
</tbody></table>
Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-60921705516297960032017-01-02T23:38:00.001+02:002017-01-02T23:38:08.281+02:00TÖIHIN, TÖIHINJoulun jälkeinen lomaviikko pidetty ja päivä jo töissä oltu. Nopsaan viikko meni, eipä ehtinyt kaikkea tehdä, mitä oli ajatellut. Uusi vuosi vastaan otettu Kärsämäen Katajalla tanssien. Tästä se lähtee uuden vuoden valloitus ja pakkasten kanssa taisteleminen.<br />
Sen verran eilen sain jo esimakua pakkasesta, kun kävin iltalenkin juokseen pimeässä ja pakastuvassa illassa. Kukkopuhdon peilikirkkaalla tiellä juoksentelin nastakengät rapisten vain otsalampun valokeila ja läheisten talojen valot apunani. Koiria tuntui haukkuvan siellä sun täällä, välillä haukunta kuului lähempänä ja välillä kauempana. Yht´ äkkiä minusta tuntui, että takaani kuului jäiseen tiehen painuvien kynsien rapina. Ja sekös minut sai suorastaan kauhusta kankeaksi, en päätäni uskaltanut kääntää vaan kuuntelin ja kuuntelin, että kynnen rapinaa se on. Samalla tuntui jotain tökkimistä oikeaan pohkeeseeni ja kuinka kengän kannat kopsahtelivat jotain vasten. Mielessä pyöri, että kohta mua joku elukka purasee pohkeesta. Yritin soperrella sille jotain "top, top" ja sinne päin sanoja, mutta en uskaltanut pysähtyäkään. Sitten sain pääni käännettyä oikean olkani yli ja otsalampun valo varmaan säikäytti tai jopa häikäistytti seuralaiseni. Siihen se jäi paikoilleen seisomaan, semmoinen hieman ajokoiraa pienempi koiru. <br />
Pian olinkin Kukkopuhdon viimeisten talojen kohdalla, josta olin ajatellut kääntyä takaisin. Mietein siinä kyllä, että miten uskallan takaisin juosta, jos se koira on edelleen siellä mun pohkeita himoitsemassa. Mutta en kyllä uskaltanut jatkaa matkaakaan toista kautta, joka olisi vienyt useita kilometrejä asumattoman tien kautta. Sen verran säikähdin tuota koiraa, että minustahan alkoi tuntumaan, että seuraava vastaantulija siellä olisi varmaan susi. Pakko oli kääntyä takaisin.<br />
Ja totta kait se koira oli siellä jossain pimeässä mua odottelemassa. Sama toistui, kuono kiinni pohkeessa mentiin ja minä sopertelin sille jotain vallan herttaisia sanoja vaikka mielessäni ajattelin ihan toista.<br />
No jättihän se minut sitten rauhaan, kun oli hetken mua seurannut. Silloin arvelin, että tänne perälle en mahda ainakaan pimeään aikaan tulla. Kiertelin sitten muita reittejä niin, että sain 17 km lenkin aikaiseksi. Sumua ilmaantui ja pakkanen kiristyi sen verran, että olin ihan huurteessa kun pääsin kotiin.<br />
<br />
Kärkkäisen alemyynistä löysin viikolla muuten sellaisen heijastavamman takin, josta taisin jo viime talvena haaveilla. Väritys ei kylläkään ollut juuri sellainen, kuin olin suunnitellut. Musta perusväriltään, joten olisi voinut olla värikkäämpikin. Mutta sehän ei haitannut, kun puoleen hintaan sain. Ja tarkoitushan on kuitenkin näkyä tuolla tien päällä. Kaksi tuollaista takkia oli enää tarjolla, koot M ja L. M-koko oli ihan kuin minua siellä odottamassa, koska olin ajatellut numeron isompaa takkia kuin normaali kokoni on. Tuo onkin nyt juuri sopiva talvivarustuksen päälle ja riittävän ohut siihen. Hyvin heijastaa ja kun nuot heijastavat osat ovat tuolla hihoissakin eivätkä vain vartalo-osassa, niin käsien liike saa heijastamisen vielä paremmin näkyväksi. Huomasi kyllä tuolla tiellä juostessa, että taitaa tulla paremmin huomatuksi, kun jopa takaa tulevat autotkin saattoivat vaihtaa lyhyille valoille.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjV-MnIwMxinOtDhfH7m0ewlUc0NQnDtm6br7IfAWRS35N721eJ3_jVHmIdS-dBmzqS4u-lzwD-J_qtBKWG7wz03euiaECJbqLh96YuV74eH3Oifgxgkcpjsb1QFi9gN2y6RLu6EDm_eCdA/s1600/20161229_205756.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjV-MnIwMxinOtDhfH7m0ewlUc0NQnDtm6br7IfAWRS35N721eJ3_jVHmIdS-dBmzqS4u-lzwD-J_qtBKWG7wz03euiaECJbqLh96YuV74eH3Oifgxgkcpjsb1QFi9gN2y6RLu6EDm_eCdA/s640/20161229_205756.jpg" width="384" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tästä kuvasta huomaa, että heijastaa se tuo takki melko hyvin</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-85344945700277362592016-12-28T22:34:00.000+02:002016-12-28T22:34:14.304+02:00JOULU OHITETTU<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Niin on selvitty joulustakin ja kohta painaa uusi vuosi päälle. Joulun aikaan saatiin sopivasti luntakin, niin taasen ollaan päästy hiihtämäänkin. Ja mikäs tässä hiihdellä, kun on lomaa tää joulun jälkeinen viikko ja pakkastakaan ei liiemmälti ole ollut.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Joulupukki toi mulle ihan ikioman läppärin (kiitos siitä), niin jospa tätä blogiakin tulis nyt sitten paremmin kirjoiteltua. On ollut niin tympeää, ku pöytäkoneeni sanoi yhteistyösopimuksen irti tuossa syksyllä ja sen jälkeen oonkin vain tuolla kännyllä yritelly näpytellä. Mutta eipä sillä oikein ole ylimääräsiä juttuja viitsinyt näpertää. Ihan on ollut riittämiin, kun on saanut laskut sillä suoritettua maksuun ja tärkeimmät yhteydenpidot pidettyä :)</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Jouluviikolla myös meidän ruokakunta lisääntyi yhdellä nälkäisellä suulla. Meille muutti täysin musta kisu tuolta Raudaskylän Eläinhoitolasta. Tai on sillä ihan muutama karva valkoista leuan alla. Lasten jouluyllätys mulle. Toki multa tietenkin kysyttiin mielipide asiasta. Ja tulihan siitä jokaiselle hyvä mieli, kun saatiin pelastettua tää kisu viimeiseltä piikiltä päivää ennen.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
On kyllä niin seurallinen kissa ja hyvä tapainen. Tapion tytön lapset sitä "rettuuttivat" joulupäivänä, mutta eipä se siitä ollut moksiskaan. Antoi pikkutytön kannella aikansa ja sitten häipyi piiloon, kun halusi omaa rauhaa. Arviolta on sellainen pari vuotias ja ainakin yhdet pennut ollut. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Ulos ei vielä olla päästetty, kun ei varmaankaan osaa takaisin tulla. Ostin eilen sille valjaat, että jos niillä ensin tottuttais sen näihin maisemiin. Saa nähdä osaako se talutusnarussa kulkea ollenkaan. Ainakaan kuivaharjoittelu sisällä ei mennyt ihan nappiin. Kisu löi kyljelleen maate lattialle, joten sillä ois voinu vaikka lattiat luututa ku niin vetelänä makas. Kävelemään ei alkanu ollenkaan. Eihän sitä voi tuolla pihallakaan vedellä narussa, jos ei se ala kävelemään. Pitänee huomenna käydä kokeilemassa onnistuuko ulkoilu sen kanssa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_ztKYxNCcuY2gSU0RawSEGFCY1GFXzC7KJ-Emb0qEkTOF6vQy0hefmq8d_VaNnm1A96STPtt0VXB6FJY_kU61Az_f6xiNy0jIhP77HW0FrYffzjR5ArafjYDUFBHIyUIMFp6puO-8ADES/s1600/IMG-20161223-WA0001.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_ztKYxNCcuY2gSU0RawSEGFCY1GFXzC7KJ-Emb0qEkTOF6vQy0hefmq8d_VaNnm1A96STPtt0VXB6FJY_kU61Az_f6xiNy0jIhP77HW0FrYffzjR5ArafjYDUFBHIyUIMFp6puO-8ADES/s640/IMG-20161223-WA0001.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tällainen söpöliini meille on muuttanut.</td></tr>
</tbody></table>
Hiihtelemässä kävin toissa päivänä Hiitolassa pertsaa 11 km ja eilen Sauvi-Somero ladulla vapaata 20 km. Tämä päivä onkin mennyt sisähommissa, ei ole kuntoilemaan ehtinyt. Aloitin nimittäin remontoimaan tuota huonetta, missä mulla on ollut hierontapöytä. Tarkoitus olis tehdä siitä oikea hoitohuone, jos tässä vaikka joskus sais sen kalevalaisen jäsenkorjaaja nimikkeen ja vois sitten kehitellä jotain hoitosysteemejä tänne kotiin. Tammikuun loppupuolella mulla olisi viimeinen kurssiosio vielä käytävänä. <br />
Fysioterapian esimieheltäkin jo alustavasti kyselin, että millaisia mahdollisuuksia olisi alkaa tekemään Ppky Kalliossa lyhyempää työviikkoa, jotta voisi sitten tehdä tätä omaa hommaa päivisin. Varmaan aluksi yksi tai kaksi päivää viikossa, niin siinä sen näkisi mitä siitä tulee. Riittääkö kävijöitä ja kestääkö kädet :)<br />
Pitää huomenna ottaa taasen sukset esille ja käydä joku lenkura suksimassa. <br />
<br />
<br />Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5073442646352914641.post-91259120428535313402016-12-17T22:00:00.000+02:002016-12-17T22:00:15.674+02:00VÄSYÄ PUKKAAOn tainnut jäädä tällä viikolla ja varmaan edelliselläkin nuot yöunet vähiksi, kun on ollut muutaman päivän niin väsynyt olo. Toki oon huomannut senkin, että työpäivät venyvät nykyään aina normipäivää pidemmäksi. Tuo johtuu siitä, kun on tullut ruokatauko eli 30 min omalla ajalla tapahtuvaksi. Ja onhan meillä ollut muutenkin kuormitusta töissä enemmän; on ajettu uutta apuvälineohjelmaa sisään ja se on todellakin teettänyt lisätyötä sekä paljon on menty pikku pätkiä vajaalla miehityksellä. Mutta kivahan se on kun on töitä.<br />
<br />
Tänään oli meillä perunkirjoitus, joten saatiin se asia pois vaivaamasta. Ja talo, jossa äitini asui, on saatu tyhjennettyä ja siivottua sekä siitä on kauppakirja tehty alkuviikosta. Uudet asukkaat ovat muuttamassa siihen jouluksi.<br />
<br />
Joten paljon ei nyt viime aikoina ole tullut treeniä tehtyä, mutta kunhan tuo joulu saadaan ohitettu niin aion keskittyä taasen liikkumiseen paremmin. Oon tietenkin jotain pientä tehnyt, juoksumatolla pikaisesti käynyt ja vähiinsä hiihdellyt, siinä tärkeimmät. Juoksija-lehteä tässä juuri selailin ja alkoi tuntumaan, että just pitäis päästä lenkille. Pitää kuitenkin huomiseen malttaa. Huomenna juostaan Kipinän "väreissä" jo perinteiseksi muodostunut tonttujuoksu. Nyt pitää kyllä lähteä Nukkumattia tervehtimään, jotta on huomenna virkeänä juoksentelemassa.Mervihttp://www.blogger.com/profile/02864547100153029965noreply@blogger.com0