sunnuntai 19. lokakuuta 2014

KANKAANPÄÄ JA SM MARATON

Nyt on sitten aika raapustaa kuluneesta viikonlopusta raporttia. Eli Kankaanpään Maraton ja samalla Aikuisurheiluliiton Sm maraton juostiin lauantaina. Kipinältä oli Sm maratonilla joukkue N50 sarjassa.

Perjantaina iltapäivällä lähdettiin ajeleen kohti Kankaanpäätä ja kuskimme suoriutui matkasta reippaasti, joten oltiin jo ennen ilta seitsemää hotellilla. Pikkuisen käytiin Kipinän naisten, Hilkan ja Leilan, kanssa iltalenkkiä hölkytteleen ja matkustamisesta puutuneita jalkoja verrytteleen. Kipinän miehet, Arto ja Tapio, sen sijaan verryttelivät ajosta puutuneita käsiään biljardin merkeissä.

Hyvin nukutun yön jälkeen aamupala maistui. Kankaanpään maratonin yhteydessä juostiin myös kymppi ja puolimaraton. Nämät starttasivat jo aiemmin ja maratonin lähtö oli vasta 12.30. Kopolan Arto juoksi kympin sen verran rivakkaan tahtiin, että hyvin ehti vaimoaan maratonille kannustamaan.  Palolan Lasse veti heti ensimmäisen virallisen puolikkaan loistoaikaan 1.35.27 ja tulikin juuri sopivasti maaliin, kun me naiset oltiin asettautumassa lähtöviivalle.

Juoksua olin alustavasti suunnitellut niin, että tämän kesän parasta aikaa pitää ehdottomasti lähteä tavoittelemaan ja ihan kilpailumielellä olin. Ja tietenkin panoksia lisäsi tuo joukkueosallistuminen.
Heti alusta alkaen aloin pitämään reippaampaa vauhtia ja arvelin, että pari ensimmäistä kierrosta jos malttais mennä noin 5.15 km-vauhdilla ja yrittäis sitten taas toiselle puolikkaalle parantaa vielä hitusen tahtia. Mutta kuinkas kävikään.
Juoksu oli neljänä lenkkinä. Näistähän minä tykkään. Eli vauhti nousi jo pikkuisen toisella kierroksella ja vissiin kolmaskin meni vielä nousujohteisesti. Mutta sitten se viimeinen kierros. Siellä sain vauhdin pidettyä vielä alkumatkasta tasaisena. Sitten vain meno hyytyi pikkuhiljaa. Viimeiset 6 km oli rankkoja ja tavoite oli enää, että km-vauhti pysyis alle 5.30. Ja nippa nappa se siinä pysyi. kolmanneksi viimeinen km taisi mennä harmittavasti 5.32. Taasen vasemman jalan varpaat kramppas loppukilomerteillä. Ei nyt onneksi kuitenkaan niin pahoin, että kävellä olisi pitänyt. Ne sai varpaita kipsistelemällä ja hiukan juoksuaskelta muuttamalla aina palautumaan.
Juoksusää oli minulle ehdottomasti liian kylmä. Siinä nollan pintaan, mutta ei onneksi tuullut kuin loppumatkasta ja sitten alkoi jo sadella luntakin. Välillä tuntui tulevan sellaisia kintaan kokoisia koko silmän tukkivia hiutaleita, niin että näkökenttä sumeni. Mutta niin vaan se maali lopulta tuli vastaan ajassa 3.40.14.
Pukuhuoneessa kramppasi niin etureittä, että eipä meinannut trikoita ja sukkia saada millään pois jaloista. Palvelijan ois tarvinnut avuksi. No, siitäkin selvisin ennen iltaa.

Joukkueemme juoksi loistavasti. Hilkka aikaan 3.51.48 ja Leila 4.28.20, joten näillä yhteistuloksilla me saavutimme SM KULTAA sarjassa Naiset 50!!!


Mitalit saatu kaulaan.
Hienot on mitalit :)

3 kommenttia:

  1. Upeaa!!! Hienoa tytöt! Oliko tämä eka Suomen mestaruus teille? Aika harvinaista herkkua joka tapauksessa. Sietää juhlia. Ps. Tuo kylmä ja taivaalta satanut kintasmainen kosteus varmasti herkistää krampeille.

    VastaaPoista
  2. Oli kyllä hienoa olla Suomen Mestarien kans samalla kisa-reissulla. Nimmarit unohtu ottaa, mutta eiköhän seki asia korjaannu vielä. Onnea nyt vielä kerran ties monennenko kerran! :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos, kiitos!
    Eka osallistuminen joukkueena ja heti onnistuttiin noin hyvin, joten ensi vuodelle on sitten pieniä paineita :) Joo, varmaan tuo kosteuskin yksi syy krampeille ja toinen syy varmasti siinä, kun minä niin vähillä nesteillä aina tahdon nuot reissut juosta. En vaan taas osannut juoda riittävästi vaikka Ala-Korven Ristokin joka kiekalla huusi, et muista juoda ja pidä vauhti tasaisena :)
    Ja Lasselle kiitos kans, oli kiva päivä, vaikkakin ne samppanjat jäi vielä odotteleen vissiin henkilökohtaisia Sm-mitaleita :)

    VastaaPoista